Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/1999

Sari Maamies ja Lauri J. Pelliniemi

Kysyttyä

Vakanssi ja virka

Kysymys: Vakanssi on usein virkakielessä käytettävä sana, jolla suomessa yleensä tarkoitetaan täytettynä olevaa virkaa tai tointa. Poikkeuksena tietenkin on tilanne, jossa ”perustetaan vakanssi”. Silloin se ennen täyttöä on tyhjä. Muissa kielissä (ruotsi, englanti, latina) se tarkoittaa nimenomaan tyhjää virkaa ja tointa. Milloin mahtaa olla tapahtunut tämä lainasanan merkityksen kääntyminen päinvastaiseksi? Olisiko syytä näin euroyhteistyön yleistyessä siirtyä käyttämään suomessa vakanssia samassa merkityksessä kuin muissakin kielissä?

Lauri J. Pelliniemi

 

Vastaus: Vakanssin taustalla on ranskan sana vacance, joka puolestaan palautuu latinan sanaan vacare ’olla vapaana’. Vuosisadan alkupuolen tietosanakirjoissa vakanssin kuvataan merkitsevän juuri viran avoinnaoloa. Sanan alkuperäinen merkitys on kuitenkin laajentunut suomessa niin, että jo 40-luvun vierassanakirjoissa mainitaan sanaa käytettävän laaja-alaisemmin myös pelkän viran tai toimen merkityksessä. 1950-luvulla julkaistussa Nykysuomen sanakirjassa vakanssi-sanan merkitykseen otetaan ohjaileva kanta: sanakirjan mukaan vakanssia ei pitäisi käyttää laajasti, vaan ainoastaan alkuperäisessä avoinna olevan viran tai toimen merkityksessä. Samalla kannalla on myös 1990-luvulla julkaistu Suomen kielen perussanakirja. Voidaan siis sanoa, että haettavana on lääkärin vakanssi ja perustettiin kolme tutkijan vakanssia. Seuraaviin lauseisiin sopivat sen sijaan paremmin sanat toimi, virka ja tehtävä (ja näitä voi tietenkin käyttää aina vakanssin tilalla!): ”Hänellä on hyvä vakanssi”; ”Virastossa on 30 suunnittelijan vakanssia”.

Sari Maamies


Kielikello 2/1999
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »