Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/1999

Katariina Iisa

Rahat tänne tai pamahtaa! Laskut ja puhuttelun vaikeus

Puhuttelun vaikeus ei koske vain puhetilanteita. Yhtä vaikeaa on ratkaista kirjoitukseen sopivaa puhuttelumuotoa, varsinkin jos tekstin tavoitteena on saada vastaanottaja maksamaan laskunsa. Sinuttelu, teitittely, passiivi – verbin muoto kertoo paljon tarkkakorvaiselle lukijalle.

---

Kun lapset leikkivät villin lännen rosvoa, he huutavat: ”Rahat tänne tai pamahtaa!” Kun teini-ikäisenä pyysin rahaa vanhemmiltani, minun oli helpompi kääntää huomio itseeni kuin puhutella suoraan äitiäni tai isääni: ”Haluaisin mennä elokuviin. Voisinko saada rahaa?” Myös aikuisten näyttää olevan yhtä vaikeaa puhutella suoraan maksumieheksi joutujaa, ainakin jos puhuttelua tarkastelee laskujen tekstien perusteella.

Kolmatta persoonaa ja passiivia

Kun laskuissa kirjoitetaan rahasta ja maksamisesta, käytetään niissä useimmiten joko kolmatta persoonaa tai passiivia. Tämä on varsin ymmärrettävää, sillä kukapa meistä laskun maksamisesta erityisesti nauttisi. Niinpä valitsemme kirjoittaessamme epäsuoran tavan lähestyä maksajaa. Häntä ei siis puhutella suoraan. Seuraava esimerkki on tyypillinen:

Mikäli maksu maksetaan toisessa pankissa, sen on oltava Merita Pankissa eräpäivänä. Viivästyneelle erälle peritään korkoa eräpäivästä lukien.

Tavallista esimerkissä on myös se, että peräkkäiset virkkeet ovat passiivissa, vaikka predikaattina olevan passiivin tekijäksi on ajateltavissa eri tekijä. Ensimmäisessä virkkeessä maksetaan-predikaatti tarkoittanee laskun saajaa. (Mahdollista on tietysti sekin, että joku muu maksaisi laskun, vaan harvallapa meistä on niin hyvä onni.) Koska mikäli-lause liittyy ehdottoman sävyiseen pakkoa ilmaisevaan päälauseeseen (on oltava), on sivulauseen passiivi turvallinen tapa etäännyttää maksaminen. Passiivi on ilmeisesti valittu eräänlaiseksi pehmennyskeinoksi, vaikka muitakin tapoja olisi. Toisessa virkkeessä passiivi peritään kertoo pankin toiminnasta, sillä viivästyskoron perijä on ymmärrettävästi Merita-pankki. Ikävistä asioistahan on suomeksi tapana puhua epäsuorasti tai etäännyttämällä (etä- ja lähikohteliaisuudesta ks. s. 5).

Eri kielillä on erilaiset kohteliaisuuskoodinsa, ja tämä näkyy kaksikielisessä Suomessa myös laskujen puhuttelumuodoissa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki lähestyy suomen- ja ruotsinkielistä asukaspysäköintitunnuksen haltijaa eri tavoin:

Laskua maksettaessa pyydetään käyttämään viitenumeroa.

Använd referensnumret vid betalning av räkningen.

Suomeksi maksaja on upotettu lauseenvastikkeen passiiviin maksettaessa, ja pyydetään-predikaatin objekti käyttämään on tarkoitettu ohjeeksi siitä, miten maksajan pitäisi toimia. Ruotsiksikaan ei maksamisen yhteydessä puhutella suoraan, mutta ohje sentään kohdistetaan lukijalle, använd. Myös Osuuspankki on häveliäämpi suomeksi kirjoittaessaan:

Yläosaa ei irroteta ennen pankin kuittausta.

Lösgör inte den övre delen innan banken kvitterat den.

Verbi ei irroteta on kolmannessa persoonassa, mutta kuka on irrottaja?

Teitittelyä ja etäisyyttä – sinuttelua ja lähelle tulemista

Puhuttelun valinnalla saattaa olla yhteys maksunsaajayrityksen imagoon. Nuoruutta ja mutkattomuutta korostetaan sinuttelulla ja arvokkuutta ja perinteitä teitittelemällä. Esimerkiksi Helsingin Stockmann teitittelee asiakkaitaan Argos-talon juhlavan julkisivun takaa seuraavasti:

Käyttäkää maksaessanne tätä lomaketta. Jos maksatte päätteellä, käyttäkää viitekentässä olevaa numeroa. Tälle lomakkeelle tehdyt lisämerkinnät eivät välity maksun saajalle.

Myös HPY lähestyy suoraveloitusasiakkaitaan kaukaa, sillä se kirjoittaa itsestään passiivissa ja vastaanottaja on näkyvissä teitittelymuotoisena omistusliitteenä:

Laskun loppusumma veloitetaan automaattisesti eräpäivänä tililtänne suoraveloitussopimuksenne mukaan.

Sinuttelu kertoo lukijalle jotakin myös tuotteesta, ei pelkästään koko yrityksen imagosta ja asiakaskunnasta. Surffailevan nykynuoren Internet-laskun voi olettaakin sinuttelevan laskun saajaa.

Sinuttelu liittyy luontevasti myös vanhempien ja lasten suhteisiin. Niinpä osa lastenkirjakerhoista haluaa korostaa läheisyyttä ja sinuttelee rahastaan luopuvaa lapsen holhoojaa:

Hyvä asiakas

Haluamme palvella sinua mahdollisimman hyvin. Kääntyessäsi maksuja koskevissa asioissa asiakaspalvelun puoleen ilmoita aina tämän kuitin kääntöpuolella oleva asiakasnumero – –.

Yrityskuvan mutkattomuuden lisäksi sinuttelumuoto kertoo siitä, että asiakkaan eduista on mukava ja helppo puhua läheisyyttä korostavalla kielellä.

Horjunnan ja vaihtelun logiikka?

Kaikkein vinkein esimerkkiteksteistäni on Helsingin Sanomien suoraveloitusilmoitus, sillä se onnistuu käyttämään kaikkia mahdollisia puhuttelumuotoja. Teksti jakautuu selviin osiin, joista ensimmäisessä teititellään, toisessa sinutellaan ja kolmannessa, kirjeen kääntöpuolella, käytetään kolmatta persoonaa ja passiivia.

Teksti alkaa puhuttelulla, jossa vastaanottaja nimetään tilaajaksi ja jossa omistusliitteellä tähdennetään vastaanottajan ja kirjoittajan yhteyttä.

Osa 1:

SUORAVELOITUKSEN
ENNAKKOILMOITUS

Hyvä tilaajamme

Alla on selvitys lehtitilauksenne laskutusperusteista, jotka Helsingin Sanomat veloittaa suoraveloitussopimuksen mukaan eräpäivänä pankkitililtänne.

Mahdolliset huomautukset pyydämme ilmoittamaan välittömästi tilaajapalveluumme.

Mikäli ette jatkossa halua ennakkoilmoitusta kotiinne, ottakaa yhteys tilaajapalveluumme.

Tekstin ensimmäisessä virkkeessä yhteyden korostus kuitenkin katoaa, sillä rahasumman veloittajaksi tulee kolmannen persoonan Helsingin Sanomat. Veloittaja lähestyy vastaanottajaa teitittelystä kertovalla omistusliitteellä pankkitililtänne. Tämä tekstin ensimmäinen jakso on hyvin muodollinen, ja se päättyy teitittelymuotoiseen ohjeeseen ottakaa.

Jos tilaaja ei enää halua ilmoitusta kotiinsa, hänen pitää ottaa tavalla tai toisella yhteys tilaajapalveluun. Tekstin seuraavassa osassa tilaajalle kerrotaan, mikä olisi lehtitalon mielestä kätevin yhteydenottotapa. Osio on kirjoitettu käyttöohjeista tuttuun tyyliin:

Osa 2:

Puhelinpalvelunumeromme on 0800-94 555.

Ennen kuin soitat, etsi asiakasnumerosi esim. ennakkoilmoituksesta. Käytä maksutonta automaattia – –.

Koska suoraveloitusilmoituksen tekstissä annetaan selviä toimintaohjeita, on ne haluttu kirjoittaa sinuttelumuotoon. Kun tekstissä ei enää puhuta rahasta, voi kirjoittaja siis tulla lähemmäksi vastaanottajaa.

Samalla tavoin sinutellen kirjoitetaan suoraveloituksen ehdoista. Tähän puhuttelumuodon valintaan vaikuttaa varmasti se, että ehtojen kohta on kirjoitettu tilaajan etuja korostaen.

Suoraveloitusehdot

Helsingin Sanomain suoraveloitus säästää Sinulle aikaa, vaivaa ja rahaa. Et saa tilauslaskuja kotiisi, vaan Helsingin Sanomat hoitaa maksut ohjeittesi mukaan.

Samaisen tekstin kääntöpuolella on edelliseen rinnastuva teksti, joka kertoo kestotilauksen säännöistä. Tämä teksti on siis nimetty säännöiksi, ja se eteneekin säännöistä ja säädöksistä tutusti kolmannessa persoonassa ja passiivissa. Kestotilausta käsitellään yleisestä näkökulmasta, eikä tekstiä ole enää kohdennettu yksittäiselle tilaajalle. Tilaajasta tulee aluksi kolmannen persoonan tilaaja:

osa 3:

KESTOTILAUKSEN SÄÄNNÖT

Kestotilaus on uudistamatta voimassa jatkuvasti niin kauan kuin tilaaja haluaa.

Laskujen saapumisajankohdan tilaaja voi päätellä seuraavasta tekstinkatkelmasta:

Kestotilaus laskutetaan kunkin laskutusjakson alussa. Jos tilauksesta maksetaan enemmän kuin mikä on laskun summa, summan ylittävä osa siirretään seuraavalle jaksolle.

Laskusta ja sen maksamisesta näyttää olevan turvallista kirjoittaa passiivissa. Lukijan kannalta hämmentävä on toinen virke, jossa sivulauseessa passiivin tekijä on tilaaja (tilaus maksetaan) ja päälauseessa jälleen lehtitalo (osa siirretään).

Vaikka kaikille näille neljälle puhuttelumuodolle samassa laskussa tuntuu olevan järkevät selityksensä, häiritsee puhuttelumuodon vaihtelu ainakin minua. Lukijana odotan, että samassa tekstissä minua joko sinutellaan tai teititellään. Kasvokkain viestiessä on mahdollista keskustelukumppanin oheisviestinnästä päätellä, milloin voi luopua teitittelystä ilman että erikseen tekee sinunkauppoja. Vaikka kirjoitettu teksti koottaisiinkin irrallisista osista, pitäisi tekstin viimeistelyvaiheessa moinen epäyhtenäisyys karsia.

 

Katariina Iisa toimii Kielitoimistossa kouluttajana.




Kielikello 2/1999
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »