Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/1999

Sari Maamies ja Sakari Närvänen

Kysyttyä

Aletaanko tehdä vai tekemään?

Kysymys: Pyytäisin näkemystänne kieleemme ”pesiytyneestä” ilmaisusta alkaa kirjoittamaan. Onko se liukumassa hyväksyttäväksi ilmaisuksi?

Sakari Närvänen

 

Vastaus: Muodon alkaa tekemään, alkaa kirjoittamaan hyväksyttävyys on Kielitoimiston neuvonnan vakiokysymyksiä. Kouluissa on vuosikymmeniä opetettu, että alkaa tekemään on virheellinen muoto; pitää sanoa alkaa tehdä tai ruveta tekemään. Kaikesta valistuksesta ja opetuksesta huolimatta alkaa tekemään on silti hyvin tavallinen. Kielitoimiston suosituksista kulkee maailmalla kaikenlaisia huhuja, ja joskus kuulee väitettävän, että alkaa tekemään olisi yleisyytensä vuoksi jo hyväksytty yleiskieleenkin. Tämä luulo on kuitenkin väärä. Suositus on edelleen ennallaan.

Syy alkaa tekemään -muodon jatkuvaan suosioon löytyy sen kansankielisestä taustasta. Alkaa tekemään kuuluu länsimurteisiin aina Peräpohjolaa myöten, alkaa tehdä puolestaan on itämurteiden muoto. Kun näiden muotojen historiaa tarkastellaan aina Agricolasta lähtien, paljastuu mielenkiintoisia asioita. Suomen kirjakielen isäksi mainittu Mikael Agricola ei nimittäin sen enempää ala tehdä kuin tekemäänkään, vaan hän rupeaa tekemään. Rupeaminen oli Agricolan ajan Turun seudun murteessa tavallisempaa kuin alkaminen. 1600- ja 1700-luvun kirjasuomessa jo alettiin tekemään, niin kuin Länsi- Suomessa oli tapana. Tuon ajan kirjakielihän perustui vahvasti länsimurteisiin, mm. satakuntalais-hämäläisiin ja pohjalaismurteisiin.

Ruveta-verbi olisi hyvä keino kiertää koko alkaa-verbin ongelma, mutta jostain syystä ruveta-sanaa kartellaan. Jotkut pitävät sitä arkisena ja vanhanaikaisena, ehkä rumanakin. Niinpä ne, jotka kotimurteensa perusteella muuten rupeaisivat tekemään vaihtavat verbiä ja alkavat tekemään.

1800-luvulla, varsinkin sen jälkipuoliskolla, alettiin kirjoitettuun kieleen vakiinnuttaa tietoisesti myös itämurteiden piirteitä. Käytiin niin sanottu murteiden taistelu, jonka tuloksena kirjakieleen saatiin paljon sanastoa ja rakennepiirteitä itämurteista, muun muassa muoto alkaa tehdä. 1800-luvun mittaan alkaa tekemään ja alkaa tehdä esiintyivät rinnan, mutta vähitellen alkaa tehdä vei voiton, ja siitä tuli kirjoitetussa kielessä yksinomainen.

Miksei siis muotoa voitaisi jo hyväksyä kirjoitettuunkin kieleen, kun kerran puoli Suomea alkaa tekemään? Periaatteessa siihen ei olisikaan mitään estettä. Alkaa tehdä ja alkaa tekemään ovat molemmat olemassa olevia suomen kielen muotoja, ja se että toista käytetään kirjakielessä ja toista ei, perustuu puhtaasti sopimukseen. Normi ei siis perustu kielen järjestelmään, vaan kahdesta kilpailevasta muodosta on vain tietoisesti ja vähän väkivalloinkin vakiinnutettu eräässä historian vaiheessa kirjakieleen toinen. Periaatteessa ei siten olisi mitenkään mahdotonta muuttaa tätä normia, jota hyvin monen suomalaisen kielitaju ei tunnu tukevan. Kielen järjestelmä ja ymmärrettävyys eivät kärsisi millään lailla, vaikka hyväksyisimme nämä rinnakkaiset muodot. Onhan monissa muissakin piirteissä valinnanvapautta.

Moni luultavasti vastustaa tätä ajatusta kiivaasti. Kouluissa on vuosikymmeniä paukutettu alkaa tekemään -muodon virheellisyyttä, eivätkä ne, jotka ovat opin omaksuneet, unohda sitä ikinä. Tästä normista ollaan harvinaisen tietoisia. Tuntuu, että se on jollain lailla irronnut yhteydestään ja alkanut symboloida monen sukupolven kieli-ihannetta, käsitystä oikeasta ja väärästä kielestä. Siksi juuri tämän normin rikkominen riipoo niin pahasti monen korvaa.

Vaikka siis teoriassa normin muutokselle ei olisikaan estettä, käytäntö on monisävyisempi. Kieli ei ole puhtaasti järkeen perustuva järjestelmä, mekaaninen kommunikointiväline. Se on ihmisen luomus, ja siksi sen maailmassa vaikuttavat paitsi järki myös tunteet. Kielenhuollossa on otettava huomioon järkisyyt, mutta myös ne erilaiset arvot, asenteet ja tunteet, joita liitämme kieleen. Kielenhuoltajan elämässä onkin varmaa vain se, että tehtiinpä millainen päätös tahansa, joku on aina tyytymätön.

Sari Maamies




Kielikello 2/1999
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Alkaa tehdä ja alkaa tekemään rinnakkain yleiskielessä (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »