Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/1999

Annastiina Viertiö

Tilastokieli ”alentaa” ilmaisukykyä

Parantua, heikentyä, lisääntyä, vähetä, tihetä, harveta – muutosta ilmaisevia verbejä on paljon. Kun kirjoitetaan tilastoista ja niiden osoittamista muutoksista, käytetään kuitenkin monesti vain verbejä nousta ja laskea. Tilastojen tulkisijalta nimittäin unohtuu helposti, että arkipäivän maailmassa asioita tarkastellaan moniulotteisemmin eri näkökulmasta.

---

Tietoyhteiskunnassamme lasketaan ja tilastoidaan lähes kaikkea. Mitä luemmekin, törmäämme kaavioihin ja käyriin. Kun sitten tulkitsemme näitä kuvioita, unohdamme helposti niiden perustana olevan maailman ja alamme puhua esimerkiksi korkeasta sadosta tai pääoman madaltumisesta. Käyrät kyllä nousevat ja laskevat, mutta niiden kuvaamat asiat tekevät yleensä jotain muuta: ne suurenevat ja pienenevät, kasvavat ja supistuvat, lisääntyvät ja vähenevät, paranevat ja heikkenevät, yleistyvät ja harvinaistuvat, tihenevät ja harvenevat.

Kun puhutaan asioista, jotka ovat konkreettisesti matalia tai korkeita, on aivan paikallaan käyttää adjektiiveja korkea, matala ja alhainen. Samoin on perusteltua käyttää korkeuden muutosta ilmaisevia verbejä, kuten nousta, kohota, nostaa, laskea, aleta ja alentaa.

Syöttö oli liian matala.

Rimaa on nostettava.

Poikien alenevaa syntyvyyskäyrää saattavat selittää ympäristöestrogeenit.

Näitä ilmauksia voidaan käyttää myös abstraktissa merkityksessä, kun on kyse numeroin ilmaistavasta suuruudesta.

Näin viljelijä voisi nostaa (tai parantaa) tulotasoaan.

Alumiinisten pakkausten hyötykäyttöaste oletetaan alhaiseksi.

Sydän hakkaa ja verenpaine kohoaa.

Eläkeikää olisi nostettava.

Ulkolämpötila nousee.

Kuume on laskenut.

Tämäntyyppisiin yhteyksiin korkeutta ja sen muutosta ilmaisevat sanat ovat suhteellisen vakiintuneita, ja hahmotamme esimerkiksi eläkeiän ja kuumeen ensisijaisesti numeroina. Nousut ja laskut leviävät kuitenkin helposti myös sellaisiin käyttöyhteyksiin, joissa ne eivät ole kovin havainnollisia. Harvapa meistä ajattelee esimerkiksi itsetuntoa numeroina.

Peruselinkeinojen osuus on laskenut jyrkästi.

Tuen määrä alenee tulojen kasvaessa.

Miesten vaara kuolla sepelvaltimotautiin on huomattavan korkea.

Elämänhallinta näyttää olevan yhteydessä matalaan sairastumisriskiin.

Vaikka voimmekin ilmaista osuuksia, määriä, vaaroja ja riskejä numeroin, emme hahmota niitä korkeina ja matalina vaan suurina ja pieninä tai merkittävinä ja vähäpätöisinä. Todellisuudessa osuus ei siis laske eikä määrä alene vaan ne pienenevät tai vähenevät. Vaarat ja riskit eivät puolestaan ole korkeita eivätkä matalia vaan suuria tai pieniä.

Henkisen väkivallan aiheuttajalla on alhainen itsetunto.

Immuunijärjestelmän teho on alentunut.

Metsien korkea ulkoinen laatu on saavutettu puustoa kiduttamalla.

Itsetunto, teho ja laatukaan eivät vaihtele korkeussuunnassa vaan pikemminkin jatkumolla, jonka toisessa päässä on hyvä ja toisessa huono tai heikko. Paremmin sanottuna itsetunto on siis heikko, immuunijärjestelmän teho tai immuunijärjestelmä heikkenee ja laatu on hyvää.

Ripeässä kävelyssä pulssi kohoaa.

Kuville on asetettu korkeat vaatimukset.

Pulssi puolestaan vaihtelee tiheästä harvaan, joten pulssin kohoamisen sijasta olisi havainnollisempaa puhua esimerkiksi pulssin kiihtymisestä. Vaatimukset vuorostaan voivat olla tiukkoja ja väljiä tai suuria ja pieniä.

Ilmaisukyky heikkenee

On aika yleistä, että erilaisista kyvyistä ja valmiuksista kirjoitetaan ikään kuin ne vaihtelisivat korkeussuunnassa.

Onko huimauksen tunne merkki kuulon alenemisesta?

Onko joku kuullut matalasta tai korkeasta kuulosta? Voiko siis kuulo aleta?

Bakteeri on vaarallinen niille, joilla on alentunut vastustuskyky.

Puolustusvalmiutta on nostettava.

Alhaisen lukutaidon maita ovat mm. Pakistan ja Nepal.

Teknologiayritykset synnyttävät uusia asioita korkean asiantuntemuksen pohjalta.

Kyvyt ja valmiudet eivät ole korkeita eivätkä matalia. Ne eivät yleensä ole myöskään suuria tai pieniä vaan hyviä tai heikkoja, jolloin niiden muutoksia ilmaistaan sujuvimmin esimerkiksi verbeillä parantua ja heiketä. Niinpä kuulo ja vastustuskyky heikkenevät, puolustusvalmiutta parannetaan, lukutaito on heikkoa tai vähäistä ja asiantuntemus on hyvä tai suuri.

Ilmaisevuus vähenee

Kun tehdään mielipidemittauksia ym. tutkimuksia, tarkastellaan usein jonkin ominaisuuden esiintyvyyttä, esimerkiksi työttömien määrää. Tarkasteltavia ominaisuuksia ilmaistaan usein -us- tai -ys-loppuisella substantiivilla (esim. työttömyys). Tutkimuksen tuloksia voidaan sitten havainnollistaa esimerkiksi pylväsdiagrammein. Vaikka pylväiden korkeus vaihteleekin, onko havainnollista kertoa, että työttömyyden korkeus vaihtelee?

Alueella työttömyys on keskimääräistä korkeampi.

Kvartsiiteissa on yleensä hyvin matala kromipitoisuus.

Osallistujien aktiivisuus oli suhteellisen korkeaa.

Ilman epäpuhtaudet olivat tavanomaista korkeampia.

Halukkuus hakeutua alalle on alentunut.

Havainnollisessa kielessä työttömyys on suuri tai vaikea, kromipitoisuus on pieni, aktiivisuus on hyvä, epäpuhtaudet ovat suuria ja halukkuus vähenee. Usein on vielä havainnollisempaa kertoa, että työttömiä on paljon ja kromia vähän, osallistujat ovat aktiivisia jne.

Ilmaiseminen vähenee

Monesti mitataan myös jonkin toiminnan laajuutta tai yleisyyttä, esimerkiksi tuotannon tai viennin määrää. Mitattavaa toimintaa ilmaistaan verbistä johdetulla substantiivilla (esim. uusiutuminen ja syönti). Vaikka tällöinkin saadaan usein tulokseksi lukuja, emme hahmota itse toimintaa korkeaksi tai matalaksi.

Väestön uusiutumisen aleneminen on kumuloituva prosessi.

Nautojen säiliörehunsyönti on alhaisempi kuin tuorerehun.

Koko maan traktorimyynti putosi noin 40 prosenttia.

Toimitusjohtaja varoittaa kotimaisen omistuksen alenemisesta.

Suomalaisten alkoholinkulutus on laskenut.

Viime vuonna konsernin liikevaihto kohosi 1,4 miljardiin.

Kun puhumme tilastojen kuvaamasta maailmasta emmekä tilastoista, uusiutuminen kaiketikin hidastuu ja säiliörehunsyönti on vähäisempää tai pienempää tai säiliörehua syödään vähemmän. Myynti, omistus ja alkoholinkulutus puolestaan vähenevät tai pienenevät ja liikevaihto kasvaa.

Nousevatko budjetit?

Monet niistä abstrakteista sanoista, joiden yhteyteen korkeat ja matalat sopivat, ilmaisevat hintaa tai muuta rahamäärää.

Selluloosan hinta laskee (tai halpenee).

Tilannetta pahentaa vuokrien nouseminen (tai kallistuminen).

Kysynnän kasvu johti osakkeiden arvon jyrkkään kohoamiseen.

Pörssikurssit ovat kohonneet yli 60 prosenttia.

Kustannukset ovat nousseet (tai kasvaneet) dramaattisesti.

Kaikista rahamääristä ei kuitenkaan ole yhtä sujuvaa käyttää nousuja ja laskuja, sillä olemme tottuneet käyttämään eri sanojen yhteydessä eri verbejä. Nämä käyttöyhteydet eivät muodosta mitään ehdottoman loogista – tai ainakaan kovin yksinkertaista – systeemiä. Seuraaviin esimerkkeihin sopisi mielestäni paremmin jokin muu verbi:

Arvonlisävero nostaa nelihenkisen perheen menoja 1 800 markkaa kuussa.

Veroprosenttia alennetaan.

Siirtymäkauden tuki alenee.

Sairausvakuutusmaksu alenee yhdellä pennillä.

Lisäbudjetit nousevat vuosi vuodelta.

Kuulostaisi paremmalta, että vero lisää tai suurentaa menoja, veroprosenttia pienennetään, tuki ja maksu pienenevät ja budjetit kasvavat, mutta ei nousuja ja laskujakaan voi näissä esimerkeissä kovin moittia. Tosin korkea budjetti vaikuttaa vähintäänkin kömpelöltä.

Vivahteita vaalimaan

Nousut ja laskut eivät useinkaan ole kovin tehokkaita ilmaisutapoja, koska ne peittävät vivahteet eivätkä kuvaa asiaa täsmällisesti. Maailmankuvamme madaltuu, jos tarkastelemme kaikkea vain pystysuunnassa ja ainoat muutoksista kertovat verbit ovat nousta ja laskea. Lisäksi alhaiset ja korkeat, nousut ja laskut voivat joskus olla suorastaan harhaanjohtavia. Kiristyykö vai lauhtuuko pakkanen, kun se nousee –30 asteen tienoille? Onko alhainen rikollisuus vähäistä vai erityisen iljettävää?

 

Annastiina Viertiö toimii Kielitoimistossa kouluttajana.


Kielikello 1/1999
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »