Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/1999

Riitta Eronen ja Rauni Lindfors

Kysyttyä

Ruumis – elävä?

Kysymys: ”Montako ruumista?” kysytään dekkareissa, siis: ”Montako kuollutta?” Jo äänteellisesti sana ruumis tuo mieleen kuolemanläheiset sanat rutto, raato ja rotta. Ruumis-sanaa ja yhdyssanaa ruumiinkieli käytetään kuitenkin yleisesti myös elollisista puhuttaessa. Suomen kielessä on sanat vartalo ja keho sekä elekieli ja kehonkieli. Eivätkö ne ole tarkoitetut käytettäviksi silloin, kun puhutaan elävistä?

Rauni Lindfors

Vastaus: Ruumis on vanha, jo Agricolan käyttämä sana, joka viittaa sekä elävään (”terve sielu terveessä ruumiissa”) että kuolleeseen (ruumiskirstu). Sana keho kehiteltiin alun perin lääketieteen tarpeisiin vasta 40-luvulla. Mallia otettiin viron kielen sanasta keha, mutta jo Lönnrotin 1800-luvun lopulla ilmestynyt sanakirja tunsi kehon sanan kehä rinnakkaismuotona.

Vaikka keho omaksuttiinkin kieleemme uudessa merkityksessään, ei ruumis ole jäänyt tarkoittamaan vain kuollutta kehoa, kyllä sillä edelleen vahvasti viitataan myös eläviin. Jonkin verran sanoja ruumis ja keho käytetään rinnakkain, synonyymeina, puhutaan sekä ruumiinkielestä että kehonkielestä (elekieli on suppeampi käsite). Adjektiiveina käytetään niin johdosta ruumiillinen kuin kehollinenkin. Niitä ei kuitenkaan voi aina käyttää toistensa vaihtoehtoina, puhutaanhan vain ruumiillisesta, ei ”kehollisesta”, työstä, samoin ruumiillisesta koskemattomuudesta ja ruumiintarkastuksesta. Sanaa ruumiinrakenne ei korvata ”kehonrakenteella”, mutta ei liioin kehonrakennusta ”ruumiinrakennuksella”.

Sana vartalo ei ole ruumiin ja kehon synonyymi, vaan sillä tarkoitetaan vain tiettyä osaa ruumiista. Tarpeen ja tilanteen mukaan voidaan siis käyttää niin kehoa kuin ruumistakin, samoin tietysti vartaloa ja bodya. Kuollutta ruumista varten aikanaan esitetty kalmo ei ole osoittautunut tarpeelliseksi. Sen sijaan suomenkin kieleen on mm. kauhuelokuvien kautta ilmestynyt vainajan uudestaan eläväksi tullutta ruumista tarkoittava uudissana zombi (tai zombie), jonka juuret taas ulottuvat Haitin voodoo-kulttiin.

Riitta Eronen


Kielikello 1/1999
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »