Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/1999

Pirjo Hiidenmaa

Nimittelyä

Helia on, kuten varmasti kaikki tiedämme, Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu. Virallinen nimi on niin pitkä ja vaivalloinen, ettei sitä kukaan jaksa kokonaan kirjoittaa ja sanoa. Omankin laitoksemme nimi Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on käytössä kovin pitkä, joten ”tuttujen kesken” käytämme lyhennettä Kotus tai KKTK; lyhenteet ovat hyödyllisiä käyttäjälle mutta eivät ulkopuoliselle kuulijalle tai lukijalle.

Helia sopii ajan henkeen: se on nimen näköinen, se ei ole suomen sana, se ei liity mihinkään muuhun tuntemaamme sanaan tai aihepiiriin, sitä saattaisi luulla suuren maailman nimeksi, sillä äkkiseltään se tietämättömästä muistuttaa kreikkaa ja latinaa, vaikkei ole kumpaakaan. Se on samaa sarjaa kuin tämän vuosikymmenen uutuudet Arcada, Leonia, Merita, Sonera. Yhteistä nykynimille on myös se, ettei nimestä enää voi päätellä, mikä on pankki, mikä kauppa, mikä koulu.

Ammattikorkeakouluja on kolmisenkymmentä. Koulut ovat monialaisia, joten niissä on lukuisia linjoja ja toimipisteitä. Kaikille näille tarvitaan nimiä. Vaihtoehdot tuntuvat olevan vähissä: joko poimitaan pitkästä nimestä alkukirjaimia ja -tavuja ja saadaan lyhennesanoja tai sitten muotoillaan monirivinen nimi, josta käy kerralla ilmi koko organisaatio: minkä korkeakoulun ja minkä linjan mikä yksikkö. Jos nimi on säästeliäästi lyhenne, syntyy lisää pulmia siitä, kirjoitetaanko se isoin vai pienin kirjaimin ja käytetäänkö taivutuksessa kaksoispistettä vai ei. Uusnimiä kehiteltäessä unohtuu usein myös se, että suomessa nimet esiintyvät yleensä enimmäkseen taivutettuina. Nimenantajan kannattaisi varautua tähänkin eikä vain siihen, että nimi näyttää hyvältä valokirjainkyltissä.

Yksityisten yritysten nimet ovat suurten imagokampanjoiden osia, ja nimiä muotoillaan maksusta. En tässä puutu siihen, millaisia hintoja muotinimistä on maksettu tai kannattaa maksaa. Sen sijaan veronmaksajana kyselen, millaisin periaattein kunnat ja valtiot muotoilevat laitostensa nimiä? Onko kovinkin tavallista, että nimet saavat muotonsa sillä tavoin kuin Helsingissä Energia-Urakointi taannoin: kaupunginhallitus esittelijöineen arvailee kokouksessaan erilaisten kirjainten ja viivojen käyttötapoja ja lopuksi äänestää räpsäyttää arvailunsa mukaan? Eikö näitä valmistellakaan asiantuntevasti niin kuin muita päätöksiä?

Kunnat ja valtio ovat viime vuosina hallintoa kehittäessään uudistaneet organisaatioitaan ja perustaneet erilaisia yksiköitä, niin että uusia nimiä tarvitaan tuon tuosta. Katujen ja kaupunginosien nimet tuntuvat olevan enimmäkseen tietoisessa hoidossa, mutta miten on erilaisten organisaatioiden, yksiköiden, linjojen, osastojen, instituuttien, oppilaitosten laita? Kyse ei ole mistään hienosäädöstä; organisaatioiden nimet tulevat lukemattomia kertoja päivässä vastaan asiakirjoissa, kirjekuorissa, tienviitoissa, opastetauluissa, puhelinluetteloissa, työpuvuissa. Ne ovat osa rakennettua ympäristöämme ja kaipaisivat samaan tapaan arvostusta ja suojelua kuin fyysinen ympäristökin. Ei anna hyvää kuvaa, jos nimet ovat vaikeita käyttää tai niiden kirjoitusasu on mikä sattuu tai nimeä ei osaa etsiä puhelinluettelosta. Tuntuu hullunkuriselta, että logon tai tunnuksen suunnittelusta voidaan maksaa asiantuntevalle tekijälle, mutta nimiä saatetaan antaa hankkimatta asiantuntemusta.

 




Kielikello 1/1999
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »