Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/1999

Riitta Eronen ja Sari Maamies

Kysyttyä

Jokapäiväiset leipämme: panini ja ciabatta

Ruoka-alan sanastoa käsiteltiin laajasti Kielikellossa 4/1997. Siinä julkaistu sanasto ei tietenkään voinut olla kattava, joten täydennettävää ja täsmennettävää tulee jatkuvasti. Tässä muutama leivän nimitys.

Suomessakin kahvilat ja lounaspaikat myyvät nykyisin panineita. Panini on monikkomuoto italian sanasta panino, joka puolestaan on deminutiivimuoto sanasta pane eli ’leipä’. Panino on suomeksi lähinnä ’sämpylä’. Sanaa käytetään myös lounaaksi nautittavista vaaleista täytetyistä sämpylöistä ja patongin pätkistä, jollaisia Italiassa saa joka baarista. Täytevaihtoehtoja on rajattomasti.

Suomen panini tarkoittaa vaaleaa täytettyä lounasleipää. Sana on lainattu monikkomuotoisena, kuten eräät muutkin italiasta tulevat ruokasanat, esimerkiksi grissini (’leipätikku’) ja gnocchi (eräs pastatyyppi). Sanaa taivutetaan kuten muitakin vastaavantyyppisiä i-loppuisia sanoja, esimerkiksi panineiden, panineitten tai paninien, panineita tai panineja.

Toinen italialainen leipä on nimeltään ciabatta (ääntyy suunnilleen ”tšabatta”) eli ’tossu’. Leivän nimitys kuvaa sen muotoa ja pehmeyttä. Ciabatta on litteähkö, suorakulmainen, pitkänomainen, päältä rapea ja sisältä hyvin kuohkea vehnäleipä. Siitäkin voidaan valmistaa täytettyjä lounasleipiä.

Ciabattaa ei pidä sekoittaa chapatiin. Chapati on intialainen kohottamaton, suuren lätyn kaltainen leipä, joka paistetaan kuumalla pannulla rapeaksi (englanninkielisissä lähteissä näkee myös kirjoitusasua chapatti).




Kielikello 1/1999
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Intialaisesta keittiöstä: naanleipä (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »