Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/1999

Aino Piehl

Euroalueen eurooppayhtiöt

Uusi rahayksikkömme euro näyttää tuovan mukanaan muitakin ongelmia kuin lyhentämisen. Tarkoittaako euro yhdyssanan alussa enää muuta kuin valuuttaa? Pulmia riittää muidenkin sanojen kirjoittamisessa. Miten kirjoitetaan yhdyssanat, joiden alussa Eurooppa tarkoittaakin vain Euroopan unionia?

Euroalue, euromaat ja euroviisut

Euro on ollut käytössä yhdyssanojen alkuosana jo kauan ennen kuin siitä tuli valuuttayksikön nimi. Alkuosana euro on merkinnyt alun perin yleensä eurooppalaista, kuten sanoissa euroviisut, eurokommunismi, ’Neuvostoliiton linjasta poikkeava länsieurooppalainen kommunismi’, ja euroaika, ’Keski-Euroopan aika’. Euroopan unionin jäsenyys muutti euro-alun merkitystä niin, että euro alkoi viitata useammin pelkkään unioniin kuin koko Eurooppaan, kuten sanoissa europarlamentti, eurovaalit, eurovirkamies. Talous- ja rahaliitto Emu toi euron käyttöön itsenäisenä sanana. Tällöin syntyi taas uusia yhdyssanoja, joissa euro-alku tarkoittaa nimenomaan uutta yhteistä rahaa. Niinpä euroalue ja euromaat tarkoittavat maita, jotka ovat ottaneet euron käyttöön rahayksikökseen, eivätkä Euroopan unionin kaikkia jäsenmaita ja niiden aluetta. Tästä on seurannut, että euro-alkuiset yhdyssanat eivät enää ole merkitykseltään yksiselitteisiä:

Tietoa euroaikaan siirtymisestä yrityksille. Suomi menee mukaan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen.

Kiroilu siirtyy euroaikaan. Englanninkieliset kirosanat ovat nuljauttaneet itsensä osaksi etenkin nuorten suomalaisten sanavarastoa.

Euro-alkuiset yhdyssanat on paras kirjoittaa samaan tapaan kuin ennenkin eli yhteen ilman yhdysmerkkiä. Nyt on meneillään siirtymäkausi, jonka aikana jotkin vanhemmat sanat saavat uusia merkityksiä, kuten euroaika. Samoin on käynyt sanalle eurokorko, jonka määritelmä Suomen kielen perussanakirjassa on ’Euroopassa noteerattujen kansainvälisten valuuttaluottojen korko’, mutta jota nyt käytetään myös merkityksessä ’euroalueen lainakorko’. Useimmiten oikea merkitys kyllä selviää tekstiyhteydestä, mutta jos kirjoittaja sitä epäilee, kannattaa sana selittää tekstissä. Sen sijaan oikeinkirjoitussäännöistä poikkeaminen, esimerkiksi yhdysmerkin tai ison kirjaimen käyttö, on liian vähäinen vihje lukijalle uuden merkityksen oivaltamiseksi.

Eurooppaoikeus, eurooppaministeri ja eurooppayhtiöt

Koska euro yhdyssanan alussa vie nykyään ajatukset valuuttaan, on euro-alkuisten sanojen tilalle tullut uusia Eurooppa-alkuisia yhdyssanoja, joissa Eurooppa ei tarkoitakaan koko maanosaa vaan vain Euroopan unionia. Niiden kirjoitusasu horjuu: esimerkiksi Ole Norrback on saanut lehtikirjoituksissa tittelikseen Eurooppa-ministeri, Eurooppaministeri ja eurooppaministeri. Eurooppa-alkuisista sanoista vanhimpia on eurooppaoikeus, joka harvoin esiintyy muussa muodossa kuin pienellä alkukirjaimella ja yhteen kirjoitettuna. Tämä kirjoitusasu on suositeltava sellaisissa tapauksissa, joissa alkuosa eurooppa- ei tarkoita koko Eurooppaa vaan Euroopan unionia. Eurooppaoikeus on (tavallisesti) EU:n oikeusjärjestys, eurooppaministeri vastaa mm. EU-sihteeristön toimista ja eurooppayhtiö on EU:ssa valmisteilla oleva yhtiömuoto, jonka mukaan yhdessä jäsenmaassa rekisteröitynyt yritys voisi toimia kaikissa muissakin jäsenmaissa. Varsinkin yhtiömuodon nimityksessä saattaa kirjoitusasu ”Eurooppa-yhtiö” viedä ajatuksen harhaan, koska sana näyttää erisnimeltä. Käytössä on jo muutamia muitakin tämäntyyppisiä sanoja, jotka voidaan kirjoittaa samalla tavalla: eurooppakirjeenvaihtaja on ulkoministeriön virkamies, joka koordinoi Suomen ja Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa; eurooppasopimuksella taas Keski- ja Itä-Euroopan valtiot sitoutuvat saattamaan voimaan unionin kilpailusäädöksiä.

Euro 11 -ryhmä on euromaiden ministerikokous

Kaikki Euroopan unionin jäsenmaat eivät ryhtyneet euromaiksi samalla kertaa, joten unionin valtiovarainministerien kokouksessa Ecofin-neuvostossa ei voida paneutua pelkästään euroasioihin. Euromaiden valtiovarainministerit pitävät siksi omia epävirallisia kokouksiaan, joissa keskustellaan euroalueen talouskysymyksistä. Tästä kokouksesta on käytetty nimitystä Euro 11 -ryhmä. Yhdyssanassa on alkuosana kahden erillisen sanan yhdistelmä, Euro ja 11. Jotta se erottuisi, merkitään ennen yhdysmerkkiä välilyönti, samoin kuin yhdyssanassa Mazda 626 -merkkinen. Euro 11 -ryhmä on rajatapaus erisnimen ja yleisnimen välillä, ja sen kirjoitusasu on vakiintunut isokirjaimiseksi. Tämän ilmauksen voi myös kiertää, esimerkiksi nimittämällä ryhmää euromaiden valtiovarainministerien kokoukseksi. Myöhemmin voi pelkkä euroryhmäkin riittää nimitykseksi, kun ministerien kokoontuminen tulee puheenaiheena riittävän tutuksi.

Euromaa, Joulumaa ja Puuhamaa?

Englantilaisissa, saksalaisissa, ruotsalaisissa ja jopa ranskalaisissa lehdissä käytetään euroalueesta nimeä Euroland. Sanaleikki johdattaa ajatukset Disneylandiin ja muihin samantapaisiin ihmemaihin. Ehkä juuri huumori on kuljettanut sanaa halki Euroopan; sen tapaa jo espanjan- ja italiankielisistäkin jutuista. Tosin ranskan kielen vaalijat kaipaavat sanan perään e-kirjainta, jotta se kuulostaisi kotoisaltammalta: Eurolande.

Vitsi on keksitty meilläkin, ja ”Euromaan” tapahtumista on jo voinut lukea lehdistä. Leikki leikkinä, mutta tosimielessä käytettynä Euromaa voi aiheuttaa sekaannuksia. Esimerkiksi seuraavassa otsikossa se näyttää yrityksen erisnimeltä.

Euromaasta mahdollisuuksia myös piensijoittajalle

Suomen kielellä yhdyssanojen muodostaminen käy kätevämmin kuin monella muulla. Niinpä voimme ilmaista saman asian yksiselitteisesti kuivan asiallisilla sanoilla euroalue ja euromaat: euroalue tuo mahdollisuuksia myös piensijoittajalle. Ongelmaton ei ole myöskään alkuperäinen nimitys Euroland – sennimisiä yrityksiä Euroopassa on jo useita.


Kielikello 1/1999
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »