Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/1998

Jenni Saarilahti

Tiedotteesta uutiseksi

Kokonaisten tekstien rakenteen ja sisällön tutkimus on ollut kielitieteen parissa viime vuosina vilkasta, mistä kielenhuoltokin on hyötynyt suuresti. Jenni Saarilahti on vertaillut pro gradu -työssään kahta eri tekstilajia – tiedotteita ja sanomalehtikirjoituksia – ja tutkinut, mitä tiedotteelle tapahtuu lehden toimittajan käsittelyssä: aihe, joka koskettaa monen Kielikellonkin lukijan työtä.

---

Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani (1998) kahden Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen eli Stakesin lehdistötiedotteen sekä niihin perustuvien sanomalehtikirjoitusten eroja ja yhtäläisyyksiä tekstianalyysin menetelmien avulla. Tavoitteenani oli saada tietoa tarkastelemieni kahden tekstilajin, lehdistötiedotteen ja lehtiartikkelin, tyypillisistä piirteistä ja ideologioista. Pyrin tähän ensinnäkin tutkimalla tekstejä tiedon välittäjinä. Tekstien kieliopillista rakentumista – verbejä, lauseita – tarkastelemalla pyrin analysoimaan asiasisältöjä ja ylipäätään sitä, mitä teksteissä kerrottiin. Tarkastelin myös tekstien vuorovaikutuksellisuutta eli kirjoittajan ja lukijan välisistä suhteista kertovia elementtejä. Tässä kirjoituksessa esittelen ensisijaisesti vain tekstien asiasisältöjen eroavaisuuksia. Lähtökohtani oli, että on yhtä tärkeää tutkia sitä, miten kirjoitetaan, kuin sitä, mistä kirjoitetaan.

Tutkimusaineistoni muodostui kahdesta lehdistötiedotteesta. Toisessa tiedotteessa kerrottiin Stakesin puhelinlinjasta, jolla kerättiin tietoa mielenterveyspalvelujen käyttäjien ja heidän omaistensa kokemuksista (julkaistu 12.2.1996). Toisessa tiedotteessa taas raportoitiin päihdetapauslaskennan tuloksista (julkaistu 26.2.1996). Kutsun näitä mielenterveys- ja päihdetutkimustiedotteiksi. Kumpikin tiedote oli yhden A4-sivun pituinen. Niiden pohjalta oli ilmestynyt eri lehdissä yhteensä 24 uutista. Tutkimuslähtökohtani oli tiedottajan ja organisaation näkökulma sikäli, että tarkoituksenani oli selvittää, millaisia lehdistötiedotteiden tulisi olla, jotta ne ylittäisivät uutiskynnyksen mahdollisimman muuttumattomina.

Tiedottajan ja toimittajan näkökulma: tekstilajien tyylieroista

Stakes oli onnistunut tiedotuksessaan siinä mielessä, että suurin osa tiedotteissa esitetyistä väitteistä oli siirtynyt ainakin yhteen uutistekstiin. Tekstien asiasisällöt myös muistuttivat toisiaan selvästi. Tiedotteiden perusideoita ei juuri muutettu lehdissä, mutta ne esitettiin kuitenkin eri tavalla. Tämä saattoi johtua esimerkiksi siitä, että lehti kuvasi jotakin toimintaa päinvastaisesta suunnasta kuin tiedote: Stakes kirjoitti organisaation kannalta, lehdet taas ihmisten ja varsinkin lehtien lukijoiden. Esimerkiksi tiedotteen väite Asiantuntijat kuuntelevat kannanottojasi voidaan tulkita niin, että stakeslaiset ovat toimijoita ja lukijat toiminnan kohteita. Muutamassa lehtijutussa näkökulma oli käännetty, ja stakeslaisten ja kansalaisten keskustelua kuvattiin siten, että tekstin kohderyhmä oli nostettu toimijoiksi ja stakeslaisista oli tehty kohteita: Kansalaiset voivat kertoa asiantuntijoille kokemuksistaan.

Tiedotteiden ja lehtiartikkelien erot johtuivat usein myös siitä, että vaikka Stakes kertoi asioista, pyrkivät lehdet kirjoittamaan ihmisistä. Mielenterveystiedotteen lausetta Avohoito ei ole kehittynyt vastasi kahdessa lehtiartikkelissa toteamus Avohoitoa ei ole kehitetty. Samoin lause Sairaansijat ovat vähentyneet kuului lehdissä Sairaansijoja on vähennetty. Stakesin lauseissa verbit kehittyä ja vähentyä kuvaavat asiat ikään kuin itsestään tapahtuvina. Lehtien käyttämät passiivimuotoiset verbit ei ole kehitetty ja on vähennetty sen sijaan vihjaavat avohoidon kehittämisen ja sairaansijojen vähentämisen takana olevaan inhimilliseen ja vastuulliseenkin toimijaan.

Muutos saattoi olla näkyvämpikin. Esimerkiksi mielenterveystiedotteen lause Puhelut ovat maksuttomia kuului kahdessa lehtitekstissä Puhelinnumeroon voi soittaa maksutta. Voi soittaa -muoto kertoo selvästi ihmisten, tekstin kohderyhmän, toiminnasta. Päihdetapaustiedotten väittämä Alkoholi on edelleen yleisin valtapäihde oli muuttunut eräässä lehtiartikkelissa muotoon Valtaosa panee pään sekaisin alkoholilla. Perusajatus pysyy samana, mutta tiedote kuvaa asiaintilaa päihteen avulla, lehti taas päihteiden käyttäjien kautta (sana valtaosa viittaa ihmisiin). Sananvalinnat korostavat näkökulmien erilaisuutta: Stakesin väritön olla-verbi on tyyliltään neutraalimpi kuin lehden selvästi humalahakuiseen juomiseen viittaava ilmaus panna pää sekaisin. Yleensä tiedotteiden ja artikkelien välillä ei kuitenkaan ollut tällaisia tyylieroja, vaan lehdet olivat omaksuneet Stakesin käsitteistön ja kielenkäyttötavan.

Erojen ja yhtäläisyyksien selityksiä

Edellä kuvatuista eroista huolimatta tiedotteet ja lehtikirjoitukset muistuttivat tavallisesti toisiaan. Tähän vaikuttaa ensinnäkin jo käytännön tilanne. Toimittaja voi kyllä muokata tiedotteen tekstiä, mutta hän ei voi tehdä siitä sellaista referaattia tai uutta versiota, joka ei lainkaan muistuttaisi lähtötekstiään. Toiseksi yhteisöviestintä ja journalismi edustavat samantapaisia kirjoituskäytänteitä. Kummassakin on kyse yksisuuntaisesta, kirjakielisestä ja ainakin periaatteessa objektiivisesta viestinnästä.

Erilaiset syntyprosessit ja tarkoitusperät selittävät puolestaan tekstilajien eroavaisuuksia. Eri asiat tekevät tiedotteesta ja uutistekstistä ”myyvän”. Lehdistötiedotteen pitää olla asiallinen ja neutraali, koska lehdet eivät julkaise mainokselta vaikuttavaa tiedotetta. Tutkimissani tiedotteissa oli vain pari väittämää, jotka eivät olleet siirtyneet lainkaan lehtiin. Nämä julkaisematta jääneet kohdat olivat juuri mainosmaisiksi luonnehdittavia, suoraan lukijalle kohdistettuja kehotuksia (esimerkiksi Tervetuloa).

Toimittajan tulee puolestaan tehdä tiedotteesta juttu, joka herättää lukijoiden mielenkiinnon ja vetoaa heihin. Tämä voi tapahtua esittämällä asiat lukijoiden eikä organisaation näkökulmasta. Uutiskriteerilistalla asiat häviävät kiinnostavuudessa ihmisille. Niinpä uutisteksteissä pyritään kirjoittamaan mahdollisimman usein ihmisistä.

Lukijoiden lisäksi kuuluisuudet ovat uutisten maailmassa varsin tärkeitä ihmisiä. Tämä ilmeni selvästi mielenterveystiedotteessa ja siihen liittyvissä lehtikirjoituksissa. Lehdistö kirjoitti Stakesin pääjohtajasta Vappu Taipaleesta useammin kuin Stakes ja pyrki henkilöimään koko Stakesin organisaation häneen. Tämä saattoi tapahtua esimerkiksi korvaamalla tiedotteessa toimijaksi esitetty Stakes Vappu Taipaleella. Taipale mainittiin toisinaan jo lehtitekstien otsikoissa, tiedotteessa näin ei tehty. ääritapauksesta käynee tapaus, jossa lehti oli lisännyt juttuun Taipaleen kuvan. Tämä kuva oli sijoitettu lehden etusivulle nk. vinkkijuttuun, ja otsikossa kehotettiin lukijaa tuttavalliseen sävyyn: Soita Vapulle. Lehdissä oli myös luotu uusia, Taipaleesta kertovia väittämiä, joille ei löytynyt lähtökohtaa tiedotteesta. Lukijaa houkuteltiin soittamaan Stakesiin esimerkiksi sellaisilla lauseilla kuin Vappu Taipale haluaa kansalaisilta käsityksiä.

Miten tiedottaa?

Tutkimusaineistoni oli niin pieni, ettei saamiani tutkimustuloksia voi pitää kuin suuntaa antavina. Tutkimukseni perusteella näyttää kuitenkin siltä, että mikäli lehdistötiedotteen väitteen halutaan siirtyvän sellaisenaan lehdistöön tai edes ylittävän uutiskynnyksen, kannattaa väitteessä kertoa lukijoille olennaisista asioista ja mielellään vielä lukijoiden näkökulmasta. Tiedon uutisarvoa voidaan nostaa myös nimeämällä tietty henkilö, esimerkiksi organisaation edustaja, toimijaksi. Yleisluonteisilla väittämillä ja suorilla lukijan puhutteluilla on sen sijaan pieni todennäköisyys päätyä lehtiin.

 

Saarilahti, Jenni 1998: Tiedotteesta uutiseksi – Kahden Stakesin lehdistötiedotteen ja niihin perustuvien lehtiartikkelien tekstianalyysiä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 




Kielikello 4/1998
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »