Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1998

Vinoviiva /

Merkin / nimi on vinoviiva, mutta siitä käytetään joskus myös epävirallista nimitystä kauttaviiva.

1) Vinoviivaa käytetään murtoluvuissa, jakolaskussa (vrt. kaksoispiste) ja sekä ilmaistaessa suhdetta (jotakin kohti).

x/y (lue: x per y, x jaettuna y:llä)

Tuulen nopeus on 10 m/s (lue: metriä sekunnissa).

Tuulen nopeus kohosi 10 m:iin/s (lue: metriin sekunnissa).

Edellisen kaltaisessa esimerkissä, jossa mittayksikköä joudutaan taivuttamaan, rakenne on voitava lukea niin, että se on ymmärrettävä. Siksi seuraavan kaltainen kirjoitustapa ei ole mahdollinen. Usein kannattaa muokata lauserakennetta siten, että mittayksikköä ei tarvitse taivuttaa.

EI: Auto saavutti 100 km/t nopeuden. (Miten tämä luettaisiin ääneen?)

VAAN: Auto saavutti 100 km:n tuntinopeuden ~ nopeuden 100 km/t. ~ Auton nopeus oli 100 km/t.

2) Joissakin numerosarjoissa lukujen välissä käytetään vinoviivaa.

Kielikello 3/1998

3) Tietotekniikassa esimerkiksi www-osoitteiden merkinnässä käytetään kahta vinoviivaa.

Kielitoimiston esittely on osoitteessa
http://www.domlang.fi./huolto/kielitoimisto.html

4) Jos runon säkeitä ei kirjoiteta kutakin omalle rivilleen, ne erotetaan toisistaan vinoviivalla. Vinoviivan molemmin puolin on tyhjä väli.

Kauniimpi orjan elämää / on kuolo hirsipuussa.

(Kaarlo Kramsu)

5) Lomakkeen tyyppisissä yhteyksissä käytetään vinoviivaa vaihtoehdon osoittamiseen.

naimisissa/naimaton/leski/eronnut

kauppa- ja teollisuusministeriö / maa- ja metsätalousministeriö

vesiylioikeus / korkein hallinto-oikeus

Ensimmäisessä esimerkissä vinoviivan ympärillä ei ole välilyöntejä, koska viiva erottaa vain yhden sanan jaksoja. Toisessa ja kolmannessa esimerkissä vinoviiva erottaa jaksoja, joista toinen tai molemmat koostuvat sanaliitosta. Tällöin vinoviivan molemmin puolin tulee välilyönti.

• ja/tai

Erityiseen tarkkuuteen pyrkivistä teksteistä on lähtöisin konjunktio ja/tai, esimerkiksi ”henkilöt jotka omistavat auton ja/tai purjeveneen”, ”kuurosokealla voi olla jäljellä näön ja/tai kuulon jäänteitä”. Halutaan osoittaa, että vaihtoehtoja on kolme: henkilöllä voi olla jäljellä joko näön tai kuulon tai molempien jäänteitä. Tällainen merkintätapa sopii erikoisalan teksteihin, mutta ei esimerkiksi sanomalehtiin tai muuhun tavalliseen asiaproosaan. Konjunktio ja/tai on tavallisessa tekstissä kankeahko, ja sen lukeminen on vaikeaa, joten useimmiten rakenne A ja/tai B kannattaa korvat ilmauksella A tai B tai molemmat. Usein ei edes tarvita näin suurta tarkkuutta, vaan jompikumpi konjunktioista riittää yksinäänkin.

Tällainen vaihtoehtoisuuden ilmaiseminen on levinnyt ja/tai-konjunktiosta myös laajempaan käyttöön. Vinoviivan lukutapa on seuraavissa esimerkeissä epäselvä ja vaihteleva; korjausehdotus on jäljessä.

”Enemmistö suomalaisista urheilee / harrastaa liikuntaa” > urheilee tai harrastaa liikuntaa.

”Monille on vaikea opettaa teoreettisia aineita lukio/ammattikouluiässä” > lukio- ja ammattikouluiässä.

”Autossa on kolminopeuksinen raitis/lämminilmapuhallin” > raitis-lämminilmapuhallin (tai: raitis- ja lämminilmapuhallin.



Kielikello 3/1998
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »