Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/1997

Mirja Pitkänen

Oletko ystävä, tuttava vai kaveri?

Sanastontutkimus on vanha ja perinteikäs kielentutkimuksen ala. Kielen sanat eivät ole irrallisia yksiköitä, vaan ne muodostavat erilaisia kenttiä, joissa sanojen merkitykset kytkeytyvät toisiinsa vaihtelevin tavoin. Synonymia eli samamerkityksisyys on useimmille tuttu termi. Esimerkkinä synonyymisista sanoista mainitaan usein mänty, honka ja petäjä, jotka viittaavat samaan puuhun. Lähemmin tarkastellen niiden merkityksessä on kuitenkin tyyliin, murteeseen, aikakauteen yms. liittyviä eroja. Mirja Pitkänen on tutkinut erilaisten ystävyyttä ilmaisevien sanojen muodostamaa merkityskenttää. Myös niiden samamerkityksisyys on vain pintapuolista, sillä ei ole samantekevää, minkä sanan valitsee missäkin tilanteessa.

---

Vaikka kielitieteessä käytetään termiä synonymia, ei kielissä ole aivan täydellisiä synonyymeja. Sanojen merkitykset eivät ole pysyviä, ja ihmiset ymmärtävät ne eri tavalla. Toisaalta katsotaan, että sanan merkitys täsmentyy vasta esiintymisyhteydessä, ja tarkkaan ottaen kahta täsmälleen samanlaista esiintymisyhteyttä tuskin on olemassa. Sanan merkitys koostuu useasta kerroksesta. Perusmerkityksensä lisäksi sanoilla voi olla sivumerkityksiä eli konnotaatioita.

Olen pyrkinyt selvittelemään, millaisia ilmauksia käytetään henkilöistä, joita voi kuvata esimerkiksi sanoilla ystävä tai tuttava. Olen ottanut huomioon paitsi ystävä- ja tuttava-muotoiset substantiivit myös uus-, yys-loppuiset johdokset sekä muodon ystävykset synonyymeineen. Olen tutkinut sanojen sivumerkityksiä, jotka ovat varmaanikin osin tiedostamattomia. Toisaalta olen selvitellyt sitä, miten kielenkäyttäjän ominaisuudet (esimerkiksi ikä ja sukupuoli) vaikuttavat sananvalintaan, sekä sitä, miten käyttöyhteys (esimerkiksi yhdyssanat) vaikuttaa sanan valintaan. Aineistona olen käyttänyt kymmentä Kodin Kuvalehteä vuodelta 1993, kymmentä Seuraa vuodelta 1993 sekä kahta nuorille suunnattua Sinä&Minä-lehteä vuodelta 1993 ja yhtä eläkeläisten ET-lehteä (numero 11/1995). Aineistossa on mukana paitsi toimittajien kirjoittamia artikkeleja myös haastatteluja, jotka antavat materiaalia puhutusta kielestä.

Eri substantiivit ja niiden yleisyys

Aineistossani on yhteensä 1 281 sellaista sanaa, jotka ilmaisevat nimenomaan ystävyyttä tai tuttavuutta tai joissa on yhdyssanan osana jokin ystävyyttä tai tuttavuutta ilmaiseva sana. Olen kelpuuttanut mukaan myös sellaiset nuorten käyttämät sanat kuin kämppis ’kämppäkaveri’, vakkarityttö ’vakituinen tyttöfrendi/tyttökamu/tyttökaveri/tyttöystävä’, sekä ex-kundi ’entinen poikafrendi/poikakamu/poikakaveri/poikaystävä’, joissa ei kylläkään ole näkyvissä ystävyyttä tai tuttavuutta ilmaisevaa sanaa, mutta jotka selvästi viittaavat henkilöön, jota voisi nimittää ystäväksi. Seuraavasta asetelmasta käy ilmi eri sanojen yleisyys aineistossani:

 
yksinään
yhdys-
sanoissa
yhteensä
ystävä
352
161
513
kaveri
210
92
302
kamu
32
51
83
kumppani
32
36
68
toveri
3
60
63
frendi
43
9
52
tuttava
27
14
41
ystävyys
28
9
37
ystävätär
27
2
29
bestis
20
0
20
tuttu
15
4
19
partneri
10
0
10
tuttavuus
10
0
10
kaverukset
6
2
8
kaveruus
ex-kundi
7
4
0
0
7
4
kaiffari
3
0
3
kumppanukset
2
1
3
toveruus
1
1
2
kumppanuus
1
1
2
kämppis
1
1
2
kaiffa
1
0
1
vakkarityttö
1
0
1
ystävykset
0
1
1

Yhteensä

836
445
1 281

Ystävyyttä osoittavista sanoista on yleisin ystävä niin yksinään käytettynä kuin yhdyssanojenkin osana. Tuttavuutta ilmaisevista sanoista puolestaan tuttava on selvästi yleisempi kuin tuttu. Toveri-sanaa käytetään nimenomaan yhdyssanojen osana. Kaveri-sana on aineistossani yleisempi kuin toveri, vaikka Nykysuomen sanakirja ja myös uusi Suomen kielen perussanakirja pitävät kaveria yhä tyyliltään arkikielisenä. Varsinkin nuorten kielessä mutta myös vanhempien ihmisten ja toimittajien kielenkäytössä kaveri on kuitenkin selvästi tulossa korvaamaan toveri-sanaa. Toverin käytön vähyys saattaa osittain johtua sanan poliittisesti värittyneestä taustasta.

Nuorten käyttämät ilmaukset bestis, frendi ja kamu ovat kymmenen yleisimmän sanan joukossa. Osaltaan tämä johtuu siitä, että vaikka aineistossa on vain kaksi nuortenlehteä, käsittelevät nuorille suunnatut kirjoitukset ja heidän omat tekstinsä paljon juuri ihmissuhdeasioita. Myös nuortenlehtien toimittajat käyttävät kirjoituksissaan nuorten suosimia ilmauksia saadakseen kosketuksen lehden lukijoihin.

Yhdistämättömien sanojen erikoismerkitykset

Ystävä-sanaa käytetään viittaamaan moneen muuhunkin suhteeseen kuin vain ihmisten väliseen. Ystävänä saattaa olla esimerkiksi eläin tai päiväkirja, ja ihminen voi olla myös vaikkapa kahvin tai kukkien ystävä. Myös kamu-, kaveri-, kumppani- ja toveri-sanalla saatetaan viitata eläimeen. Kumppanilla sekä ystävällä viitataan myös abstrakteihin tarkoitteisiin. Kumppanina voivat olla esimerkiksi hiljaisuus ja luonnonvoimat.

Kaveri-sanaan liittyy selvästi toiminta: ”Kavereitten kanssa heiluttiin kaupungilla” (Seura 29/1993). Miestoimittajan mukaan ”suomalaiset naiset istuvat suurimman osan ajasta kavereiden kanssa kaljalla”, ja hänelle itselleen oli ”alkanut selvitä, miksi itse tapaan kavereiden kanssa tuulettuessani vain vihaisia feministejä” (Seura 27/1993). Toimintaa korostettaessa kaveria käytetään niin naisista kuin miehistäkin, vaikka sana on muuten enimmäkseen miesten käyttämä tai miehistä käytetty. Kaveri-sanaa käytetään myös kuvaamaan vanhempien ja lasten suhdetta toisiinsa. Varsinkin vanhemmat korostavat, että he haluavat olla lastensa kavereita. Ilmeisesti näissäkin suhteissa korostuu toiminta. Toisaalta myös avioparit, jotka ovat olleet jo kauan naimisissa, sanovat olevansa toistensa kavereita. Seurassa (25–26/1993) kirjoitettiin eräästä avioparista näin: ”Parisuhteessa he ovat päässeet siihen tavoitellumpaan tilaan. He sanovat olevansa toistensa parhaat kaverit, joita yhdistää sama hullu huumori, heittäytyminen ja positiivinen elämänasenne.” Kaveria – kuten myös frendiä ja ystävää – käytetään myös ilmaisemaan tilannetta, jossa seurustelusuhde on loppunut.

Kumppani-sanaa käyttävät etenkin vanhemmat ihmiset, jotka viittaavat sillä henkilöön, jonka kanssa on elelty yhdessä tai ainakin koettu paljon yhdessä. Suomalaisesta lavatanssiperinteestä kertovassa artikkelissa kirjoitettiin, että ”Kellokosken Männistön lavalla voi kävellä rantaan, nojailla puunrunkoon ja kumppaniin” (Kodin Kuvalehti 13–14/1993). Kumppanilla ja partnerilla viitataan myös seksisuhteeseen.

Läheisintä suhdetta ihmisten välillä ilmaisee ystävä. Nuoret tytöt käyttävät sanaa bestis, joka on nimenomaan paras ja läheisin ystävä. Aikuiset naiset käyttävät myös sanaa ystävätär. Varsin usein ystävä-sanaa käytetään samassa virkkeessä yhdessä tuttava- tai tuttu-sanojen kanssa. ”– – laaja suku, ystävät, tuttavat ja kyläläiset kokoontuivat surutaloon – – ” (Seura 25–26/1993). Tällaisella rinnastuksella halutaan ilmeisesti tehdä eroa ystäväksi ja tuttavaksi kutsuttujen henkilöiden välillä. Mielenkiintoista on se, että kaveri-sana esiintyy monikossa, mutta ystävä yksikössä. Esimerkiksi eräs nainen kertoi, kuinka hänellä oli ”paljon kavereita poikien parissa” (Kodin Kuvalehti 5/1993), ja naistoimittaja kertoi puolestaan naisesta, jonka ”harrastuksissa, soittokunnassa ja jumpassa, kaverit olivat ruotsinkielisiä” (Kodin Kuvalehti 6/1993). Toisaalta nuori tyttö kirjoitti nuorten palstalla: ”En omista yhtään tosi ystävää, jolle voisin jutella kaikki asiani – – ” (Kodin Kuvalehti 7/1993). Tulee sellainen vaikutelma, että ystävää käytetään puhuttaessa toisesta ihmisestä yksinään, mutta kun tällaisia henkilöitä on enemmän, he muuttuvatkin kavereiksi. Läheisyysero näkyy selvästi myös sanojen työtoveri ja työkaveri välillä. ”Työkaverit järjestivät yllätyksiä toisilleen – jopa treffit toisilleen” (Kodin Kuvalehti 12/1993).

Yhdyssanat

Sanojen eri vivahteet tulevat esille myös yhdyssanojen osissa. Jotkin yhdyssanat ovat pitkälle leksikaalistuneita eli siten vakiintuneita, että ne tajutaan jakamattomaksi merkityskokonaisuudeksi. Tällaisia yhdyssanoja ovat esimerkiksi perheystävä, ystäväpariskunta ja ystäväperhe. Edellisissä yhdyssanoissa ystävän tilalle käy tosin myös tuttava-sana. Varsin usein yhdyssana ilmaisee arvostusta ja läheistä suhdetta ihmisten välillä. Tällaisia ilmauksia ovat esimerkiksi henkiystävä, ihanneystävä, ikiystävä, sydänystävä ja tosiystävä. Näistä ainakin sydänystävä on selvästi leksikaalistunut muoto. Eniten ystävä-sanaa käytetään yhdyssanoissa, joilla tarkoitetaan henkilöä, jonka kanssa toinen seurustelee, esimerkiksi mies-, nais-, poika- ja tyttöystävää. Poika- ja tyttöystävän sijasta voidaan puhua esimerkiksi poika- tai tyttökamusta tai -kaverista. Sen sijaan mies- ja naisystävät ovat leksikaalistuneita muotoja. Näillä ilmauksillahan viitataan yleensä vanhempiin henkilöihin, joten ystävä-sana on luonteva ilmaus heistä puhuttaessa. Läheistä suhdetta kuvastavat myös yhdyssanat perheystävä, ystäväpariskunta, ystäväperhe ja ystäväpiiri. Ystävä-sanan tilalla voi olla myös tuttava, mutta sanoilla on selvästi erilainen vivahde. Ystävät ovat läheisempiä kuin tuttavat.

Toisaalta ystävää käytetään sellaisten yhdyssanojen osina, joilla viitataan vaikkapa ihmisen ammattiin tai kansallisuuteen, esimerkiksi kirjailijaystävä, lääkäriystävä, ministeriystävä, somaliystävä ja uiguuriystävä. Puhuja itse ei tavallisesti kuulu samaan ryhmään.

Yhdyssanan osana kaveri viittaa usein henkilöön, jonka kanssa puhuja toimii omasta vapaasta tahdostaan. Itse voi valita esimerkiksi erä-, leikki-, lenkki- tai pelikaverinsa. Nämä yhdyssanat kuvastavat melko jatkuvaa suhdetta. Lyhytaikaisempaan kaverisuhteeseen viitataan esimerkiksi sanoilla festari-, kesä- ja matkakaveri.

Kaveri-sanalle on leimallista, että se liittyy jollakin tapaa aina toimintaan. Kaverin kanssa harrastetaan tai toimitaan muuten yhdessä. Toisaalta kaveri-sanalla viitataan myös seurustelusuhteeseen kuten ystävä-sanallakin. Arkityylisenä ilmauksena kaveri saa kuitenkin määriteosakseen yhdyssanoissa useampia vaihtoehtoisia sanoja, jopa slangisanoja, esimerkiksi jätkä-, kimma-, kundi- ja likkakaveri. Suuremmista ihmisryhmistä ja pysyvästä suhteesta käytetään esimerkiksi yhdyssanoja kaveripiiri, kaveriporukka ja kaveripäivät.

Yhdyssanan osana kaveri-sanalla voidaan toisaalta viitata myös sellaiseen suhteeseen, johon on jouduttu pystymättä itse vaikuttamaan asiaan. Tällaiset sanat liittyvät usein armeijaan tai koulu- ja opiskeluaikaan, esimerkiksi armeija-, intti- ja sotakaveri sekä koulu-, luokka-, opiskelu- ja rippikoulukaveri.

Kamu-sanaa puolestaan käytetään eniten seurustelusuhdetta kuvastavissa yhdyssanoissa. Puhutaan jätkä-, kundi- ja likkakamusta. Samoin kirjekamu on yleinen nuorten käyttämä ilmaisu lehtien kirjeenvaihtoilmoitussivuilla.

Kumppani on monimerkityksinen sana. Se käy avio- tai avopuolisosta puhuttaessa mutta myös talouselämään tai muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan liittyvissä yhteyksissä. Pysyviin ihmissuhteisiin viitataan esimerkiksi sanoilla elin-, elämän- ja seurustelukumppani. Tilapäistä suhdetta ilmaisevat kumppanin sisältävät yhdyssanat liittyvät joko seksisuhteeseen tai johonkin hetkelliseen tai tilapäiseen toimintaan, esimerkiksi parittelu- ja seksikumppani sekä juttu-, matka-, retki- ja rikoskumppani. Taloudellisiin suhteisiin viittaavat puolestaan sanat kauppa-, liike- ja yhtiökumppani.

Toveri on nimenomaan yhdyssanoissa käytetty sana. Tavallinen se on yhdyssanassa työtoveri. Tyypillistä sanan käytölle näyttää olevan, että toisin kuin kaveria toveriaan ei yleensä voi valita. Eroa työtoveri- ja työkaveri-sanojen välillä kuvaa hyvin lause: ”Kilpailevien työtovereiden kanssa on vaikeaa olla kaveri, koska siihen voi liittyä selkäänpistämisen uhka” (Kodin Kuvalehti 10/1993). Erikoisella vertaistoveri-termillä viitataan sattumalta tavattuihin, samassa elämäntilanteessa oleviin henkilöihin: ”Puhumalla ja tapaamalla vertaistovereita näkee, ettei ole ainoa ongelmallinen” (Kodin Kuvalehti 8/1993). Oikeastaan vain elämäntoveri mahdollistaa oman valinnan. Muuten toveri-sana liittyy usein koulu- ja opiskelumaailmaan, esimerkiksi luokka- ja koulutoveri. Muita sattumalta kohdattuja ovat mm. kohtalotoveri ja esiintymistoveri.




Kielikello 2/1997
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »