Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/1997

Alpo Räisänen

Tiedepuisto ei suomen kieleen sovi

Suomen kieleen on viime aikoina ilmestynyt kaksi merkillistä uudissanaa tiedepuisto ja ruokapuisto. Tiedepuisto on ainakin yritysnimissä Viikin tiedepuisto ja Joensuun tiedepuisto Oy, kumpikin 1990-luvulla perustettuja. Tiedepuistot ovat yritysrypäitä, joihin on koottu toistensa yhteyteen mm. tietotekniikkaa, biotekniikkaa, automaatiota ja tuotekehitystä harjoittavia yrityksiä. Tiedepuistot ovat tavallisesti yliopistojen lähellä ja hyödyntävät tieteellistä tutkimustakin. Mutta puita ei tiedepuistoissa yleensä ole. Ämmänsaaressa oli ainakin pari vuotta sitten Ruokapuisto, rivi ruoanmyyntikojuja puuttomalla niemellä. Mistä on kysymys näissä puistoissa?

Selitystä on etsittävä Euroopan kielistä. Keskiajan latinassa oli sana parricus ’suljettu tila, aitaus’. Tästä on saatu ranskan kautta englantiin park ja saksaan Park. Ranskassa, englannissa ja saksassa sanalle kehittyi ajan myötä sellaisia merkityksiä kuin ’laaja, hoidettu viheralue’, ’armeijan ase- ja tykkivarasto’ ja edelleen ’ajoneuvojen paikoitustila kaupungissa’. Saksassa sanalla oli jo 1700-luvulla kaksi selvästi toisistaan erottuvaa merkitystä: ’laaja metsäinen suljettu viheralue’ ja ’varasto, kokoamispaikka (etenkin armeijassa)’. Suomessa tarvittiin ensiksi sanaa merkitykseen ’metsänomainen viheralue’ (saksan sanan merkityksistä ensin mainittu). Tähän merkitykseen otettiin kansankielestä vaistomaisesti sana puisto, joka murteissa merkitsee mm. ’puutihentymää metsässä’. Sanaa lienee viheraluetta tarkoittavana käyttänyt ensiksi Längelmäen kirkkoherra Henrik Lilius vuonna 1723.

Kun merkitystä ’ajoneuvojen paikoitustila’ alettiin tarvita meillä, arkikieleemme tuli germaanisista kielistä lainasana parkki, esimerkiksi parkkipaikka (onneksi ei ”autopuisto”), jota ei ole vielä vuonna 1956 ilmestyneessä Nykysuomen sanakirjan niteessä.

Kun vihdoin englannin, saksan ja ruotsin park-sanan merkitys ’varasto, kokoamispaikka’ on tullut meillä tarpeelliseksi, se on onnettomasti käännetty puistoksi ja saatu siten tiedepuistot ja ruokapuistot. Tällaiset nimitykset eivät sovi suomeen, koska suomen kielen puisto assosioituu selvästi puu-sanaan. Onnistuneita nimityksiä sen sijaan ovat Oulun Teknologiakylä Oy ja Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, kumpikin jo 1980-luvulla perustettuja ”tiedepuistoja”. Tiedepuiston suomalaiseksi yleisnimeksi sopisikin parhaiten teknologiakeskus.

 

Kirjoittaja on Joensuun yliopiston suomen kielen professori.




Kielikello 1/1997
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »