Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/1997

Risto Haarala

Karpaasit alppimajassa – CD-Perussanakirjan uusista sanoista

Kun Suomen kielen perussanakirjan kolmas ja viimeinen osa ilmestyi painosta vuonna 1994, teosta esiteltiin useassa Kielikello-lehden artikkelissa (3/1994). Yhtenä tarkastelun kohteena olivat Perussanakirjan uudissanat. Niiden määrällinen osuus teoksen hakusanastosta on huomattava: painetun Perussanakirjan hakusanoista yli 20 000 ei esiinny vielä Nykysuomen sanakirjassa, joka ilmestyi vuosina 1951–61 ja jota ei ole sittemmin ajantasaistettu.

Sähköistä CD-Perussanakirjaa suunniteltaessa pidettiin tärkeänä, että uuteen versioon saataisiin myös aivan tuoretta sanastoa. Painetun teoksen viimeisen osan valmistumisesta on kulunut vasta vajaat kolme vuotta, mutta 1990 ilmestyneeseen ensimmäiseen osaan oli mahdollista ottaa uusia hakusanoja vain noin vuoteen 1988 asti. CD-Perussanakirjaan saatiinkin mukaan runsaasti uutta sisältöä: painettuun kirjaan nähden uutta hakusanastoa on noin 2 000 sana-artikkelin verran, ja noin 3 000 artikkelin tietoja on ajantasaistettu. Tämä aines on siis peräisin (pääosin) ajanjaksolta, joka ulottuu viime vuosikymmenen lopulta vuoden 1996 syksyyn. Kirjoituksen jäljessä on näyte CD-Perussanakirjan uusista sanoista. Luettelosta on mm. nähtävissä, mitkä ovat olleet yleisiä puheenaiheita Suomessa viime aikoina.

Vanhaa uutta

Kaikki CD-Perussanakirjan uudet sanat eivät ole aivan uunituoreita. Mukana on myös jonkin verran sellaista vanhempaa sanastoa, joka on näihin asti ollut yleiskielessä harvinaista tai kuulunut lähinnä jonkin erikoisalan kieleen. Joukkoviestimissä paljon esillä olevat tapahtumat tekevät joskus laajalti tunnetuksi tällaisia sanoja. Kaikki ovat nyt kuulleet hutuista ja tutseista, mutta muutama vuosi sitten nämä afrikkalaisten kansanryhmien nimitykset elivät lähinnä tietosanakirjojen sivuilla. Samoin Estonia-laivan onnettomuuden jälkeen tiedämme, mikä on laivan keulaportti ja mitä tekee pintapelastaja. Myös sana visiiri on saanut yleisessä kielenkäytössä uuden merkityksen, joka aiemmin tunnettiin vain merenkulkualan ammattikielessä.

Erikoisalalta yleiseen käyttöön

Lehdistö, radio ja televisio opettavat meille jatkuvasti sellaista erikoisalojen sanastoa, joka liittyy ihmisiä laajalti kiinnostaviin asioihin. Monista sanoista tulee näin erikoisalan kielen ja yleiskielen yhteistä omaisuutta. Lääketiede on hyvä esimerkki alasta, jonka sanastoa käytetään usein myös yleiskielisissä yhteyksissä. Niinpä CD-Perussanakirjaan on otettu uusina hakusanoina esimerkiksi ahmimishäiriö, autoimmuunisairaus, borrelioosi, HIV-positiivinen, hoitotestamentti, jälkiehkäisy, kaamosmasennus, kirkasvalohoito, lyhytkirurgia, maitosokerihäiriö, osteopatia, rasitusastma, telelääketiede ja uskomuslääkintä. Tässäkin joukossa on sanoja, joilla on jo ikää mutta jotka ovat vasta viime aikoina tulleet laajemmalti tunnetuiksi ja siitä syystä ansainneet paikkansa yleiskielen sanakirjassa.

Murretta ja slangia

Joukkoviestimet toistavat mielellään julkisuuden henkilöiden käyttämiä kiinnostavia murre- ja slangisanoja. Murteellinen teonsana hötkyillä tuli hetkessä tutuksi kaikelle kansalle, kun pääministeri käytti sitä puheessaan. Sana on ollut tulollaan yleissuomalaiseen arkikieleen jo jonkin aikaa; se tarkoittaa mm. hätäilemistä, hosumista ja poukkoilua.

Viime vuosien suosikkimurresanoihin kuuluu myös kökkö, jonka merkityksiä kansankielessä ovat olleet mm. kasa, keko, möykky ja kokkare. Arkikielessä ja slangissa se on saanut adjektiiviset merkitykset typerä, hölmö, yksinkertainen ja kömpelö.

Muutama vuosi sitten suomalaisille tuli tutuksi miespuolisten edustushiihtäjiemme toisistaan käyttämä nimitys karpaasi. Sekin pohjautuu murteisiin (merkityksenä mm. iso, roteva mies), mutta on ollut käytössä myös slangisanana (merkityksessä kaveri, kundi).

Uusia merkityksiä

Kielen sanasto laajenee koko ajan silläkin tavoin, että vanhat, tutut sanat saavat entisistä poikkeavia merkityksiä. Kun edellä mainittujen karpaasien kerrotaan oleskelevan kunnonkohotussyistä alppimajassa jossakin Pohjois-Suomessa, ilmaus tuntuu oudolta, ellei tiedä, että alppimaja tarkoittaa nykyään myös rakennusta, jossa jäljitellään vuoristo-olosuhteita pitämällä hengitysilman happipitoisuus keinotekoisesti pienenä.

Myös erikoisalojen uusia termejä tehdään usein merkityksen laajentamisen avulla. Tietokoneen hiiri lienee jo tuttu useimmille suomalaisille (tämä merkitys on mukana jo painetussa Perussanakirjassa), ja ainakin mikroharrastajat tuntevat ajurin uuden merkityksen ’jotakin tietokoneen oheislaitetta ohjaava ohjelma’.

Edellä mainittujen merkityksenmuutosten malli on saatu vastaavista englannin sanoista, mutta aivan omaperäisiäkin esimerkkejä on löydettävissä uusimpien ilmausten joukosta. Tällainen on mm. poliittiseen kielenkäyttöön muutamia vuosia sitten ilmestynyt leikillissävyinen sana iltalypsy, jolla tarkoitetaan lisäetujen vaatimista jo kertaalleen tehdyn sopimuksen jälkeen.

Toistuvaa historiaa

Joskus menneisyyteen hautautuneiksi luullut asiat ja niihin liittyvät sanat pulpahtavat yllättäen uudestaan esiin. Nykysuomen sanakirjassa on hakusana leipäjono ja sen perässä esimerkki Sodanaikaiset leipäjonot. Painetun Perussanakirjan toista osaa toimitettaessa leipäjono tuntui kovin etäiseltä asialta, mutta CD-Perussanakirjaan se on valitettavasti jouduttu taas ottamaan.

Sanakirjan odotushuone

Vain osa Perussanakirjaa varten kerätystä sana-aineistosta on päässyt painetun kirjan sivuille, ja sama koskee teoksen sähköversiota. Pois on jätetty mm. sellaiset sanat, joiden käyttö on arvioitu tilapäiseksi. 1980-luvulla aineskokoelmiimme tuli poimintoja jääkiekkoilijan kypärätempusta, joka tarkoitti kolmen maalin tekemistä samassa ottelussa kuten vanhastaan tunnettu hattutemppu. Toimitus oli kuitenkin epävarma siitä, jäisikö tämä ilmaus pitemmäksi aikaa urheilukieleen, eikä sanaa otettu vielä painettuun Perussanakirjaan. Nyt se on mukana, koska uusia poimintoja on kertynyt useita. Perussanakirjan ”odotushuoneessa” on nytkin paljon sellaisia sanoja, joiden vakiintumista kielenkäyttöön halutaan vielä selvittää, ja osa niistä pääsee aikanaan teoksen tuleviin versioihin.

CD-Perussanakirjan uusia sanoja

agenda
ahmimishäiriö
maitosokerihäiriö
marjatila
aineistokoe matalalattiabussi
airbag matokomposti
ajonestin melukaide
aktiivijousitus meluvalli
alppimaja mentori
ammattikorkeakoulu merensuojelu
apoptoosi metsäympäristö
apukoira mieskiintiö
arvo-osuusjärjestelmä mikrohistoria
arvopaperistaa monikulttuurinen
askellin moottoripyöräjengi
askelluslaite muistomuuri
asumisoikeusasunto multimedia
atari naiskiintiö
auditoida naisupseeri
autoimmuunisairaus netiketti
biodiversiteetti niittomurskain
bioenergia nälkäpakolainen
biojäte näppylähansikas
biomateriaali nörtti
biopolttoaine nössö
borrelioosi oikeusnotaari
bourette omaishoito
dosetti omaisuudenhoitoyhtiö
duuma ongelmasyöjä
elintasopakolainen osteopatia
elvistellä ostopalvelu
elämäntapasairaus ostoskanava
emerita otsikkoaine
emolehmä ovensuukysely
emolevy paikkatieto
emulaattori palveluasuminen
emuloida palveluasunto
esinainen palveluseteli
etäkauppa panimoravintola
eurokansanedustaja pankkituki
eurokraatti pannupitsa
europarlamentaarikko paralympialaiset
europarlamentti parkkiyhtiö
eurovaalit passiiviväestö
eurovirkamies peledsiika
fraktaali peliongelmainen
friikki penne
hanaolut perhehoitaja
harsokate perinnemaisema
henkilökemia peruspäiväraha
henkilöstöyritys pervo
hiekkanurmi pesto
HIV-positiivinen peta
HIV-testi pienosakas
hoitorengas pinssi
hoitotestamentti pintahiivaolut
hoivatyö pintapelastaja
hoivayritys pitaleipä
hometalo pluspuu
homoliitto pohjahiivaolut
hutu postilaatikkoyhtiö
hymiö primekorko
hypermedia puhelinkortti
hyperteksti puhelinseksi
hörhö puheposti
hötkyillä pullamössösukupolvi
ikäsyrjintä puututka
imagonrakennus rahakortti
impivaaralaisuus rannehälytin
insertti rantalentopallo
interaktiivinen rantojensuojelu
intertekstuaalinen rasitusastma
islamismi rauhaanpakottaminen
isyyspakkaus rauhankumppanuus
jalapeno ravet
jarrutuspuhe ravintolapanimo
johdannaismarkkinat reiki
jojolaihduttaminen reivit
joustotyö retrovirus
joutsenmerkki riskisijoitus
juurakkopuhdistamo rituaaliteurastus
juustohöyläperiaate romppu
jälkiehkäisy roskapankki
kaamosmasennus saatananpalvonta
kalliokiipeily salibandy
kanavapujottelu sammota
kannustinloukku seikkailupeli
kansalaiskeskustelu seksibaari
kansalaistapaaminen seksibisnes
kansallismaisema seksipalvelu
karpaasi seksipuhelin
kasvuharso seksiravintola
katuväkivalta seksituristi
kaukokulkeuma sosiaaliluukku
kauppagalleria sotilaskylä
kaupunkitarina stepperi
kausiolut sukupuolikiintiö
keinoalkuinen suolapulssi
kepasipuli säästötalkoot
kierrätyskeskus takuta
kierrätyskuitu taskutietokone
kiipeilyseinä teemapuisto
kirkasvalohoito teknobileet
kognitiotiede telelääketiede
komissaari terveysvaikutteinen
konenäkö tietolevy
kotisivu tietotyöläinen
kriisinhallinta tietulli
kulttuuripääkaupunki tilaviini
kuntonyrkkeily torke
kuulokoira transu
kypärätemppu tuloloukku
kökkö tulosidonnainen
leggingsit tunneäly
leipäjono turvapalvelu
lesboliitto turvatekniikka
lingvisti-juristi turvaverkko
lippueamiraali tutsi
lumetodellisuus työnarviointi
lyhytkirurgia tätimalli
läheisyysperiaate uskomuslääkintä
lähihoitaja varusnainen
lähimarkkinat verkkoutua
lähiopetus ympäristökeskus
lörtsy äänimaisema
maailmankylä  



Kielikello 1/1997
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Perussanakirjan uudissanat (Vapaasti luettavissa)

Karvomista kaukalossa. Merkityksenmuutoksia Nykysuomen sanakirjasta Suomen kielen perussanakirjaan (Vapaasti luettavissa)

Sävyt ja vivahteet. Sanojen tyylilajin osoittaminen sanakirjassa (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »