Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/1996

Eeva Tuominen

Tykkylunta ei tehdä lumitykillä

Talvisin saamme toisinaan lukea lehdistä Pohjois-Suomen pahoista lumituhoista, jotka syntyvät tykkylumen katkoessa puiden oksia ja latvoja. Koska ilmiö esiintyy paikallisesti ja on melko harvinainenkin, saattaa myös nimitys tykky olla monelle outo. Ainakin etelästä Pohjois-Suomeen tulleet turistit ovat matkailualan yrittäjien mukaan olleet sanasta ymmällään.

Tykky tarkoittaa puun oksille ja latvukseen kasaantuvaa raskasta lumikerrostumaa. Sana kuuluu vanhastaan muutamiin murteisiimme. Näitä murteita tuntemattomat ovat kuitenkin yhdistäneet sen nykyajan sanaan tykkilumi, joka tarkoittaa lumitykillä tehtyä tekolunta. Tykky-sanan asusta tykki on myös murteista tietoja Puolangalta ja Pudasjärveltä. Mielleyhtymä on ymmärrettävä, koska massiivisista lumikerrostumista – tykystä – raskaat puut näyttävät siltä kuin niiden päälle olisi suorastaan ammuttu lunta. Itse ilmiön selitys on kuitenkin luonnollisempi.

Jäinen ja tuhoisa tykky on pohjoisen metsille ominainen ilmiö, joka sopivan sään vallitessa hitaasti kehittyy puihin tarttuneesta alijäähtyneestä vedestä ja lumesta ja häviää vasta ilmojen lämmetessä. Pahoja tykkytalvia esiintyy harvoin, mutta tykyn vaikutukset ympäristöön ovat kuitenkin jatkuvasti nähtävissä – paikoin lähes kaikki isot puut ovat poikkilatvaisia. Sanasta tykky on tässä ’jäisen lumen’ merkityksessä tietoja etenkin Kainuun sekä vähemmän Pohjois-Pohjanmaan ja Peräpohjolan murteissa.

Keski-Suomen ja osin Pohjois-Hämeen tykkä (harvoin myös tykky) ei näytä olevan yhtä pitkäkestoinen ja tuhoisa ilmiö kuin pohjoisen tykky. Sanalla voidaan näiden alueiden murteissa tarkoittaa myös ’huurretta’, ’kuuraa’ tai muuta pintoihin tiivistynyttä kosteutta. Tällä alueella sanotaan, että ”metsä on tykässä”, kun märkä lumi tarttuu puihin ilman äkkiä jäähtyessä. ”Kun metsän puissa on enempi kun tarpeeksi lunta, niin se on tykky”, on asia ilmaistu napakasti Orivedellä.

Sanat tykky ja tykkä tarkoittavat mainituissa murteissa siis etenkin painavia lumimassoja ja -möhkäleitä. Muutamin paikoin murteissa on tykky-sanalla tarkoitettu muitakin isoja kappaleita ja kimpaleita. Sanaan tuntuu usein sisältyvän mielikuva kokonaisuudesta, täyteydestä ja tiiviydestä; adverbin tykkänään onkin arveltu olevan tykky-sanasta johdettu. Metsä olisi siis tykyssä ollessaan tavallaan ”tykkänään lumen vallassa”.


Kirjoittaja on Suomen murteiden sanakirjan toimittaja.

 




Kielikello 4/1996
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »