Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1996

Sirkka Paikkala

Saarivaltakunnan nimi

Kysymys Britteinsaarilla olevan kuningaskunnan yleiseen julkiseen käyttöön sopivasta nimestä on askarruttanut pitkään monia toimittajia, kääntäjiä, kirjoittajia ja uutisten seuraajia. Eri nimien käyttö samasta kohteesta hämmentää ja käynnistää tämän tästä myös yleisönosastokirjoittelua – eikä olekaan varmaa, puhutaanko aina samasta paikasta. Kysymys on kirvoittanut seuraavanlaisia otsikoita ja mielipiteitä: ”Vaihteleva nimi” (US 15.12.79); ”Sanokaa jo Iso-Britannia!” (HS 3.7.82), ”Britannia olisi paras” (16.7.82); ”Englanti ei ole valtio” (HS 11.10.84), ”Englanti on suomea ja vakiintunut käsite” (HS 15.10.84), ”Englantia ei voi poistaa kielestämme” (HS 21.10.84) ja ”Englanti vain yksi osa valtiota” (HS 1.11.84). Viimeksi asiaan puututtiin Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 1.4.96:

Usein kuulee kerrottavan Englannin hallituksesta, Englannin ulkoministeristä, Englannin pääministeristä tai Englannin EU-jäsenyydestä. Silti kyseisiä asioita ei ole olemassakaan, vaikka myös tiedotusvälineet niistä uutisoivat.

Kirjoittaja perusteli näkemystään seuraavasti:

Englanti, Skotlanti ja Wales muodostavat Ison-Britannian. Jos mukaan liitetään Pohjois-Irlanti ja eräitä pikkusaaria, saadaan Britannia, jonka virallinen nimi on Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. Koska virallinen nimi on liian pitkä päivittäiseen käyttöön, on parempi käyttää Britannia-nimitystä.

Kannanottojen painopiste on siis hieman siirtynyt: siinä missä aiempien vuosien mielipiteet jakautuivat joko Englannin tai Ison-Britannian puolesta, ovat nyt vastakkain Englanti/Iso-Britannia ja Britannia.

Myös kielitoimiston nimistöyksiköltä on viime aikoina usein tiedusteltu kyseisen valtion ”oikeaa” nimeä, virallisiin tai vähemmän virallisiin tilanteisiin. Sopiiko Englanti? Tarkoittaako Iso-Britannia saarta vai valtiota? Onko Britannia suurempi kuin Iso-Britannia? Mikä on virallisiin yhteyksiin sopiva lyhin nimimuoto?

Kysymyksiin vastaamiseksi lienee syytä kerrata erilaisten nimitysten syntyä ja sisältää.

Nimien tarkoittamat alueet

Puheena olevan kuningaskunnan virallinen suomenkielinen nimi on Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. Sen yksiselitteisiä lyhempiä asuja ovat Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta. Näillä kaikilla ilmauksilla tarkoitetaan samaa valtiollista kokonaisuutta.

Ongelman aiheuttavatkin epäviralliset, myös koko valtiota tarkoittavat rinnakkaisnimet, jotka ovat syntyneet eri aikoina ja alkujaan eri alueille. Julkisessa sanassa esiintyvät usein Britannia, Englanti ja Iso-Britannia, joilla nimien alkuperäisestä sisällöstä poiketen tarkoitetaan milloin koko kuningaskuntaa, milloin vain sen suurinta saarta, jossa sijaitsevat Englanti, Wales ja Skotlanti.

Seuraavaan luetteloon on asian hahmottamiseksi ja muistin virkistämiseksi koottu nimien historiaa ja käyttöyhteyksiä.

Britannia

a) Alkujaan Britannia (engl. Britain) on roomalaisten valloittajien antama latinankielinen nimi, joka on tarkoittanut vain nykyisten Englannin, Walesin ja Skotlannin eteläosan muodostamaa Rooman valtakuntaan kuulunutta aluetta. Hadrianuksen ja Antoninuksen vallit toimivat valtakunnan rajoina piktejä vastaan. Nämä asuttivat saaren pohjoisosaa ennen kuin skotit siirtyivät sinne Irlannista. Roomalaiset kutsuivat Britanniansa pohjoispuolella olevaa saarenosaa Kaledoniaksi. Britannia oli roomalaisten vallassa vuodesta 43 noin vuoteen 450, jolloin anglit ja saksit yhdessä joidenkin muiden germaaniheimojen kanssa alkoivat asuttaa saarta. Vasta anglosaksisen kauden myötä syntyi Englanti. (Ks. kartta 1.)

Britit eli brittiläiset olivat kelttiläisten kansojen kymriläiseen haaraan kuulunut heimo, joka asui Englannissa ja Etelä-Skotlannissa roomalaisten tullessa maahan 55 eKr. Nykyään nimityksellä tarkoitetaan jo koko saarivaltakunnan asukkaita.

b) Epävirallisena valtion nimenä Britain on käytössä englannin kielessä nimien Great Britain ja England rinnalla. Hakuteoksissa Great Britain on ollut ensisijainen; Britain esiintyy satunnaisemmin ja yhteyksissä, joissa valtion nimeä joudutaan toistamaan usein (mm. Microsoft Encarta ’96 Encyclopedia). Suomessa Britanniaa on käytetty kyseisen valtion epävirallisena rinnakkaisnimenä ainakin 1970-luvulta alkaen. Nimen tarkoite ei kuitenkaan ole ollut täysin yksiselitteinen, vaan sillä on viitattu välistä koko valtioon, välistä sen suurimpaan saareen.

c) Kolmanneksi Britannia on Britteinsaarten (engl. British Isles) nimitys, jota on käytetty suomessakin jo 1800-luvulla: esimerkiksi Britannian luotomaat (Ahlqvist 1844), Britannian saaret (Erslev 1871), Brittein saaristo (Modeen 1872).

Iso-Britannia

a) Tätä nimeä käytetään yleisesti Britteinsaarten suurimmasta saaresta. Maantieteellisesti siihen ei silloin lasketa muita Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvia saaria.

b) Toiseksi Iso-Britannia tunnetaan Englannin, Walesin ja Skotlannin yhteisnimityksenä, joka (engl. Great Britain) on ollut käytössä vuodesta 1603, jolloin muodostui Englannin ja Skotlannin personaaliunioni. Virallinen siitä tuli 1707 Ison-Britannian kuningaskunnan luomisen yhteydessä.

c) Kolmanneksi Iso-Britannia on yleinen Yhdistynyttä kuningaskuntaa tarkoittava sovinnaisnimi. Suomessa nimen asu on vaihdellut: Suuren Britannian Waldakunda (Polon 1790), Iso-Pritanja (Ingman 1844), Iso Britannia 1933 (Iso tietosanakirja, Otava), Iso-Britannia 1962 (Otavan Iso Tietosanakirja).

Huomattakoon, että Ranskassa Ison-Britannian (Grande Bretagne) käyttöä Britannian sijasta (ransk. Bretagne) tukee tarve erottaa saarivaltakunnan nimi Ranskan omasta Bretagnen (engl. Britanny) maakunnasta. Myös italiassa, espanjassa ja portugalissa Isoa-Britanniaa vastaavan nimen jälkiosa muistuttaa Ranskan maakunnan nimeä.

Brittiläinen kansainyhteisö

Nimi Brittiläinen kansainyhteisö, englannissa The (British) Commonwealth of Nations, tarkoittaa Yhdistyneen kuningaskunnan, sen siirtomaiden ja suojelualueiden sekä useimpien entisten brittiläisten siirtomaiden muodostamaa valtiollista yhteenliittymää, joka luotiin virallisesti 1931 Westminsterin statuutissa.

Britteinsaaret

Tämä maantieteellinen nimitys tarkoittaa Ison-Britannian ja Irlannin saaria sekä joukkoa pienempiä saariryhmiä (mm. Hebridit, Mansaari, Orkneysaaret, Shetlandinsaaret) näiden ympärillä.

Englanti

a) Englanti on historiallinen kuningaskunta. Vuonna 1536 siihen liitettiin Wales, jonka kreivikunnat saivat edustuksensa parlamenttiin, jota kutsuttiin edelleen nimellä English Parliament. – Nimen mainitsee jo Agricola: Engelandijn (illatiivi), Engelandist (elatiivi). Sittemmin nimeä käyttävät mm. Grotenfelt 1808 (genetiivi Engelandin) ja Aejmelaeus 1847 (Enklanti). Nimi Englanti on siis omaksuttu Suomessa jo aikana, jolloin saarivaltakunnan muut osat olivat suomalaisille yleensä tuntemattomia.

b) Valtiollisen tilanteen muututtua Englannista on tullut osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Silti esimerkiksi jalkapalloilussa valtion eri osat esiintyvät itsenäisinä maajoukkueina: Englanti, Wales, Skotlanti, Pohjois-Irlanti.

c) Kolmanneksi Englanti on sovinnaisnimi, jota suomen kielessä on vanhastaan ja muidenkin kielien esimerkin mukaisesti yleisesti käytetty koko valtiosta. Samankaltainen sovinnaisnimi on käytössä siis muuallakin, esimerkiksi ruotsin ja saksan England, ranskan Angleterre, espanjan Inglaterre.

Eri nimien aiheuttamia ongelmia

Jos nimen merkitys on kuulijan tai lukijan mielessä toinen kuin kertojan, on ärtymyksen ja väärinkäsityksen mahdollisuus lähellä. Syntyy myös paikannusongelmia: esimerkiksi Edinburgh sijaitsee Skotlannissa, Isossa-Britanniassa, Britanniassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa; Belfast Pohjois-Irlannissa mutta ei Englannissa, mutta onko se Britanniassa vai Isossa-Britanniassa? Cardiff on Walesissa, (Isossa-)Britanniassa, mutta ei Englannissa. Myös maan eri osien nimittäminen voi tuottaa vaikeuksia. Miten ymmärretään Pohjois-, Keski- tai Länsi-Englanti?

Kansainvälisissä yhteyksissä joudutaan yhä enemmän käyttämään valtion nimeä. Tällöin kansallinen sovinnaisnimi Englanti erikielisine vastineineen ei ole paras mahdollinen.

Usein kuulee myös väitettävän, että ilmaukset ”Englannin kuningatar”, ”Englannin hallitus” ja ”Englannin pääministeri” aiheuttaisivat sekaannuksia tai olisivat vähintään virheellisiä. Yleistä ymmärrettävyyttä nämä ilmaukset tuskin haittaavat, koska Englannilla ei ole erikseen mitään noista instituutioista. Toisin oli vaikkapa Venäjän laita entisen Neuvostoliiton aikana, kun Venäjällä oli omat ministerinsä Neuvostoliiton ministerien lisäksi.

Valtion viralliset nimet vuodesta 1707

Ison-Britannian yhdistynyt kuningaskunta (The United Kingdom of Great Britain), 1707–1801

Tämänniminen valtio luotiin virallisesti vuonna 1707, jolloin Englannin ja Skotlannin jo vuodesta 1603 jatkunut personaaliunioni muutettiin lailla (Act of Union) reaaliunioniksi eli niistä tuli yhdistetty kuningaskunta. (Vastaavanlaisia lakeja on kolme: vuosilta 1536, 1707 ja 1800 – tai oikeastaan vielä neljäskin, vuodelta 1840, mutta se käsittelee Kanadan asemaa).

Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (The United Kingdom of Great Britain and Ireland), 1801–1921

Vuonna 1801 Yhdistyneeseen kuningaskuntaan liitettiin koko Irlanti, jolloin nimi taas vaihtui. Suomessa tästä valtiosta on käytetty myös nimeä ”Ison-Britannian ja Irlannin yhdistetty kuningaskunta” (Tietosanakirja III 1911, Otava).

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (The United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland), 1921–

Sen jälkeen, kun Irlanti (Irish Free State, iiriksi Éire, englanniksi nykyään Republic of Ireland) itsenäistyi vuonna 1921, on saarivaltion virallinen nimi ollut Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.

Pohjois-Irlannin (aiemmin suomessa usein Ulster) väestä (yleisesti the Scotch-Irish) on alkuaan pääasiassa skotteja ja englantilaisia, mutta joukossa on myös irlantilaisia. – Kuusi Ulsterin yhdeksästä kreivikunnasta jäi vuonna 1921 osaksi Isoa-Britanniaa, muista tuli osa Irlantia.

Kanaalisaaret eivät varsinaisesti kuulu Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Niillä on itsehallinto, mutta kuningaskunnan monarkilla on edustajansa saarella. Saaret liitettiin jo vuonna 1066 Englantiin. Myös Mansaari on Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuulumaton itsehallintoalue.

Valtion nimen lyhyempi muoto on Yhdistynyt kuningaskunta (engl. the United Kingdom), joka on meillä esiintynyt tietosanakirjoissa ainakin vuodesta 1966. Nimitys on täsmällinen yhteyksissä, joissa halutaan korostaa valtiollista tai maantieteellistä kokonaisuutta, johon kuuluvat Englanti, Wales, Skotlanti ja Pohjois-Irlanti. Se on yksiselitteinen myös silloin, kun puhutaan maan edustuksesta (esimerkiksi YK:ssa ja lähetystöissä) ja virallisesta hallinnosta: parlamentista, hallituksesta, pääministeristä tai kuningattaresta. Tosin ilmaukset Englannin kuningatar, Englannin pääministeri, Englannin hallitus ja Englannin parlamentti ovat suomen kielessä vakiintuneita, ja niillä tarkoitetaan selvästi koko valtiota edustavaa elintä.

Nimen Yhdistynyt kuningaskunta käyttöä vaikeuttaa se, että ilmeisesti vain melko pieni osa suomalaisista tietää, mitä sillä tarkoitetaan. Ymmärrettävyyden vuoksi on monesti ollut mielekkäämpää käyttää tuttuja sovinnaisnimiä Isoa-Britanniaa, Britanniaa ja Englantia, tilanteen mukaan. ”Yhdistynyt kuningaskunta” on joissakin muissa kielissä tutumpi kuin meillä, esimerkiksi ranskassa Royaume-Uni, mutta Ranskassahan on myös oma Bretagne.

Englannin kielessä käytetään eriaikaisista kuningaskunnista myös yleisnimitystä ”British kingdom”.

Tietoteosten nimikäytäntö

Suurimmat ja keskeisimmät tietoteoksemme (Tammi, Otava, WSOY) ovat vuodesta 1911 käyttäneet valtiota tarkoittavina hakusanoina nimiä Iso-Britannia ja Irlanti (1911), valtiollisen tilanteen muututtua nimeä Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti ja 1970-luvulta lähtien myös nimeä Iso-Britannia. Hakuteos Maat ja kansat (Otava 1980) on katsonut kuitenkin tarpeelliseksi lisätä: ”Mutta Englanti ja Iso-Britannia ovat termejä, joita käytetään usein väljässä merkityksessä puhuttaessa koko kuningaskunnasta.” Nimitys Britannia esiintyy näissä tietoteoksessa vain roomalaisajasta puhuttaessa.

Uusimmista englanninkielisistä kartastoista New Oxford School Atlaksessa (1990) on valtion nimenä Great Britain, kuten englanninkielisissä tietosanakirjoissakin, joissa Britain esiintyy nykyistä valtiota tarkoittamassa vain harvoin ja tekstin sisällä.

Kurkistus englannin kielen sanakirjoihin antaa hieman ristiriitaisen tuloksen. Collinsin English Language Dictionaryssa (1993) nimellä Great Britain viitataan suurimpaan saareen, joka yhdessä Pohjois-Irlannin kanssa muodostaa Yhdistyneen kuningaskunnan (United Kingdom). Vastaavasti a Brit on henkilö, joka on kotoisin Isosta-Britanniasta (Great Britain) tai on Yhdistyneen kuningaskunnan (the United Kingdom) kansalainen. Sanalla the British tarkoitetaan ihmisiä, jotka ovat kotoisin Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Tätä nimitystä käytetään etenkin silloin, kun viitataan koko kansakuntaan. Hakusanaa Britain ei ole, United Kingdom kylläkin.

Websterin New World Dictionaryn (1980) mukaan Britain tarkoittaa samaa kuin Great Britain. Britannia on 1) Ison-Britannian (Great Britain), erityisesti sen eteläisen osan roomalaisaikainen nimi ja 2) brittiläisen imperiumin (British Empire) nimitys. Nimellä Great Britain tarkoitetaan Yhdistyneen kuningaskunnan pääsaarta sekä lähisaaria lukuun ottamatta Mansaarta ja Kanaalisaaria. Se on yleistynyt myös Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan yhteisnimeksi. England on sanakirjan mukaan 1) osa Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa, ja siihen kuuluu suurin osa Ison-Britannian saaren eteläistä osaa, 2) sama kuin Englanti ja Wales, silloin kun niillä tarkoitetaan hallinnollista yksikköä, ja 3) yhtä kuin Yhdistynyt kuningaskunta.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen vuonna 1994 julkaisemassa teoksessa Maiden nimet kuudella kielellä on valtion lyhyenä virallisena nimenä Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti, joiden ohessa mainitaan epävirallisina nimet Englanti ja Britannia.

Arkipäivän todellisuus

Arkipäivän viestinnässä nimien käyttö vaihtelee tilanteiden ja viestimien mukaan. Esimerkiksi englanninkielisten satelliittikanavien uutisissa valtiosta käytetään vaihtelevasti nimiä Great Britain ja Britain, joskin useimmin kuulee ilmauksia, jotka alkavat sanalla British. BBC:n suomenkielinen toimitus on alkanut jo 1980-luvulla käyttää nimeä Britannia. Saman käytännön on Yleisradion TV-uutistoimitus hiljan omaksunut.

Helsingin Sanomat on koko 90-luvun lähes johdonmukaisesti käyttänyt valtion nimenä Britanniaa esimerkiksi seuraavasti: ”Elintasokuilu repesi Britanniassa” (taloussivut 25.5.96), ”Kolmas [urheilun ja militarismin yhdistänyt yhteiskunta] on vähän yllättävästi vuosisadan vaihteen Iso-Britannia (nykyisin puhutaan Britanniasta) – – ” (urheilusivut 25.4.96). Päätöksen perustana on brittilehdistön oma käytäntö, jonka mukaisesti Great Britain esiintyy vain juhlallisemmissa yhteyksissä, kun taas arki-ilmauksissa pelkkä Britain on tavallinen.

Kuitenkin uutisissa, joissa kerrottiin kesäkuisista Englannin jalkapalloliiton isännöimistä jalkapallon EM-kisoista, oli isäntäjoukkueen lisäksi – ja ilmeisesti sen mallin mukaisesti – jo paljon muutakin englantilaista: ”Englantilaisista jalkapallotoimittajista huomaa, että he ovat saaneet kirjoittaa juttujaan pitkään ilman suurturnausten voittohehkutuksia” (HS 8.6.96); ”Bisham Abbey on kansallinen urheilukeskus Englannissa kuten vaikkapa Vierumäki tai Pajulahti Suomessa” (HS 8.6.96) ja ”Junilla matkustaminen on Englannissa kallista ja hinnoittelu suomalaisesta näkökulmasta outoa” (HS 6.6.96).

Suomen Kuvalehti puolestaan pohdiskeli 24.4.96: ”Ison-Britannian viimeinen monarkki?”, ”Mielipide Britanniassa on kääntynyt monarkiaa vastaan”; kuvatekstissä kerrottiin, miten ”Englannin kuningatar Elisabethin 70-vuotissyntymäpäiviä vietettiin hillitysti – – ”. Seuraavat otsikot ovat Iltalehdestä 23.3.1996 ja vielä samalta aukeamalta: ”Englannista tuotu naudanliha on jo jaettu Helsingin seudulla”, ”Iso-Britanniasta onkin tuotu 100 000 kiloa naudanlihaa” ja ”Maat, joihin Britannia vie naudanlihaa”.

Näyttää kuitenkin siltä, että lehtikielessä ja siihen verrattavassa arkiviestinnässä Britannia on yleistymässä koko valtion nimenä. Osaltaan siihen vaikuttaa pyrkimys lyhyisiin ilmauksiin, johon suomen kieltä käyttäviä houkuttaa myös nimen Iso-Britannia kankeaksi moitittu määriteosan taivutus. – Ilmiö ei ole vain suomalainen, vaan esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa näyttää olevan menossa sama tendenssi. Käytäntöä pidetään näissäkin maissa sekavana, koska nimien Britannien, Storbritannien ja England tarkoitus voi jäädä epäselväksi.

Asianomaisen maan suurlähetystön oma suomalaista käytäntöä koskeva toivomus noudattaa ”Britain 1996 – An Official Handbook” -julkaisun määritelmää: Britannia tarkoittaa koko maata eli Englantia, Walesia, Skotlantia ja Pohjois-Irlantia, Iso-Britannia Englantia, Walesia ja Skotlantia, Englanti ainoastaan osaa koko maasta. Tämän Helsingissä sijaitsevan suurlähetystön seinässä on kilpi, johon on kirjoitettu nimet British Embassy, Britannian suurlähetystä, Brittiska Ambassaden.

Suurlähetystön kanta tuntuu sikäli epäloogiselta, että Britannia määritellään suuremmaksi kuin Iso-Britannia. Ratkaisu ei perustukaan kokoon, vaan asian ydin on siinä, että Iso-Britannia luotiin 1600-luvulla Englannin ja Skotlannin unionissa, joka vahvistettiin 1707. Vasta sen jälkeen – vuonna 1801 – valtakuntaan liitettiin Irlanti. Nykyinen valtio on laajempi kuin historiallinen Iso-Britannia. (Ks. kartta 2.)

Nimien taustat ovat monitahoiset. Euroopan valtioiden ja kansallisuuksien nimitykset ovat vaihdelleet suuresti Rooman valtakunnan luhistuttua, suurten kansainvaellusten ja viime vuosisatoihin jatkuneiden alituisten valtioiden rajojen muutosten takia. Saarivaltakunnan nimi ja sen asukkaiden nimitykset eivät ole ainoita, joissa tämä vaihtelu näkyy. Siinä missä (Ison-)Britannian nimi viittaa muinaisiin kelttiläisiin britteihin ja Englanti germaanisiin angleihin, on Saksan erikielisissä nimissä vielä enemmän kirjavuutta. Suomenkielinen nimi viittaa sakseihin eli saksilaisiin, ranskan Allemagne alemanneihin, saksalaisten Deutschland teutoneihin. Niin saksit, alemannit kuin teutonitkin olivat germaaneja, mistä kertoo myös maan englanninkielinen nimi Germany.

Saarivaltakunnan nimiä on omaksuttu suomen kieleen jo aikana, jolloin valtiollinen tilanne on ollut toinen kuin nyt ja maailmankuvamme suppeampi. Kun nimien alkuperäiset tarkoitteet ovat ajan mittaan laajentuneet tai supistuneet, ovat nimetkin saaneet uusia kerrostumia merkityksiinsä. Ne ovat vakiintuneet kieleemme eri tavoin, toiset syvemmin, toiset väljemmin. Sitä, että sama nimi voi tarkoittaa useampaa kohdetta, ei kuitenkaan voi – loogisuudenkaan vaatimuksesta – ryhtyä tuomitsemaan. Sanoma ei välttämättä mene perille ja tule ymmärretyksi ”yhden ainoan totuuden” periaatteella. Valinnan ratkaisevat tilanne, kuulijakunta ja asiayhteys. Ja sitä mukaa kuin tilanne virallistuu, valinnanvapauskin vähenee.

*

Suomen kielen lautakunta käsitteli saarivaltakunnan nimiä 27.5.1996 ja päätyi seuraavaan suositukseen:

Nimiä Britannia, Iso-Britannia ja Englanti käytetään nykyään julkisessa sanassa toistensa synonyymeina koko valtiota tarkoittamassa. Niitä voidaan käyttää edelleen koko valtiosta edellä mainitussa suosituimmuusjärjestyksessä. Sellaisissa yleiskielisissä ja epävirallisissa tapauksissa, joissa asiayhteydestä selviää nimen tarkoite, nimien käyttöä ei ole syytä rajoittaa. Virallisissa valtiollisissa yhteyksissä ainoita käypiä nimiä ovat viralliset nimet Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti, Yhdistynyt kuningaskunta sekä niiden kansainväliset vastineet.

Mainittakoon myös, että kun suomen kielen lautakunta käsitteli kielten nimiä koskevaa standardia 1991, se hyväksyi mm. termit britannianenglanti ja amerikanenglanti.




Kielikello 3/1996
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Keskustelua saarivaltakunnan nimestä (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »