Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/1996

Irma Nissinen

Loukku

Kaikkihan me loukun tunnemme – tai ainakin sanan sen toisessa merkityksessä ’pyydys, sadin’. Hiiren- ja rotanloukku ovat säilyttäneet loukku-sanan aina meidän päiviimme. Toinen sanan merkityksistä on ’pellavan tai hampun muokkausväline’. Tällaisella loukulla on pehmitetty pellavan tai hampun kuidut ennen lihtausta. Koska harva enää käsittelee pellavaa pellosta kangaspuihin, lienee työvälineen merkitys jo monelle vieras.

’Ansan’ kuvallisessa merkityksessä loukku ilmaantui lehtijuttuihin parikymmentä vuotta sitten. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa nostettiin alkuvuodesta 1980 kansaneläkeuudistuksen toisen vaiheen tärkeimmäksi kysymykseksi eläkeläisten ”köyhyysloukun” poistaminen. Lainausmerkit osoittavat toimittajan pitäneen ilmausta yleiskielen tyylistä poikkeavana, arkityylisenä tai leikillisenä. Saman vuoden Sosiaalinen aikakauskirja ehätti kuitenkin jo määrittelemään köyhyysloukun: ”Köyhyysloukulla tarkoitetaan verotuksen ja tulosidonnaisten etuuksien yhdessä aiheuttamaa tilannetta, jossa bruttotulojen nousu ei tuota perheelle käytettävissä olevien tulojen kohtuulliseksi koettavaa lisäystä.” Syyskuussa 1980 Sosialidemokraatti otsikoi ”Köyhyysloukku uhkaa keskituloisia”. Lehti kertoi, että tulojen kasvaessa kasvavat myös esimerkiksi lasten päivähoidon kustannukset niin, että käteen jäävät käyttövarat pienenevät. Tekstissä loukku oli vielä lainausmerkeissä, mutta pian ne katosivat sanan ympäriltä, ja niin suomen yleiskieli rikastui jälleen yhdellä – vanhoista sanalähteistä ammennetulla – uudisilmauksella. Loukku oli loikannut pyydyksen nimityksestä nykyaikaisen sosiaalisen ilmiön kuvailmaukseksi ja saanut samalla terminomaisen merkityssisällön.

Värikkäiden, mieleen jäävien mutta sisällöltään vaikeasti hallittavien kuvailmausten käyttöala usein liikkuu ja laajenee. Köyhyyteen kytketty loukkukaan ei ole pysynyt ahtaissa merkitysrajoissaan. Sosiaalialan sanastossa on alettu käyttää termiä tuloloukku. Köyhyysloukku puolestaan on eräässä lehtiartikkelissa saanut uudenlaisen sisällön. Lehden mukaan (Anna 12/96) köyhyysloukkuun joutuneen palkka on pienempi kuin yhteiskunnan tuki, jota hän työttömänä saisi. Loukuksi nimitetään nykyään myös muita yhteiskunnallisiin ahdinkoilmiöihin liittyviä tilanteita. Meidät on jo loukutettu edellisten ansojen lisäksi muun muassa asuntoloukkuun, eläkeloukkuun, kannustinloukkuun, omistusloukkuun, sosiaaliturvaloukkuun, työttömyysloukkuun ja veroloukkuun.

Tunnemmeko vielä kansanomaisen loukkupyydyksen toimintaperiaatteet? Loukkupyydys oli linnun- tai karhunsadin, jossa viritetty kansipuu putosi pienestäkin kosketuksesta alas ja usein surmasi riistan. Karhu puolestaan juuttui raajoistaan viritetyn kansihirren ja alusrakenteen väliin. Kansanomaisen loukun toimintaperiaate heijastuu myös kuvailmauksista: nykyloukkuun joko joudutaan tai sellainen pitäisi purkaa. Vain parissa kielitoimiston nykykielen kokoelman uudispoiminnossa kirjoittaja olettaa loukun olevan sudenkuopan tai teerenkahan tapainen pyydys, johon ihmispolo voi likviditeettivaikeuksissaan pudota tai arkisesti tipahtaa.




Kielikello 2/1996
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »