Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/1996

Saara Welin

Kansainvälisten uutisten nimiä

Ingušia

Pian Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän federaatioon kuulunut Tšetšeeni-Ingušian tasavalta jakautui kahtia, kun Tšetšenia julistautui itsenäiseksi. Tasavallan toinen puolisko, inguušien alue, on säilynyt ainakin toistaiseksi rauhassa, ja nimeltään se on suomalaisille Ingušia.

Jonkin verran hämmennystä on syntynyt siitä tosiasiasta, että inguušien maasta käytetään eri kielissä kahta eri muodostustyyppiä olevaa nimeä. Suomalaisten silmiin osuvat ehkä useimmin nimen venäjänkielinen muoto Ingušetija ja englannissa käytettävä, melkein samanlainen Ingushetia. Monissa muissa kielissä kuitenkin nimen muodostustapa muistuttaa enemmän suomalaista: ranskassa Ingouchie, saksassa Inguschien, portugalissa Ingúchia. – Virolaiset taas käyttävät asukkaiden nimitykseen perustuvaa nimeä Ingušimaa. Inguušit kutsuvat itse maataan nimellä Galgajtše. Meillä ei ole syytä vaihtaa miksikään tähänastista Ingušia-nimeä.

Kaukasia

Tšetšeniassa käytävää sotaa olemme joutuneet seuraamaan pitkään. Uutisten karttakuvista on näkynyt, että Tšetšenia ja Ingušia sijaitsevat Mustanmeren ja Kaspianmeren välisen alueen, Kaukasian, pohjoisosassa.

Kaukasia on joutunut viime aikoina yleisemmänkin kansainvälisen huomion kohteeksi. Sen eräät osat ovat itse asiassa aina kiinnostaneet eurooppalaisia, myös suomalaisia, niin tutkijoita kuin kauppamiehiäkin. Viime vuosikymmeninä moni on tutustunut Kaukasiaan myös turistina ja ylittänyt Kaukasusvuoriston, jonka takana on alueen tunnetumpi osa, Georgian, Azerbaidžanin ja Armenian tasavaltojen nykyinen alue. Englannissa ja eräissä muissa kielissä siitä käytetään nimeä Transcaucasia. Vanhemmissa suomalaissakin tietoteoksissa esiintyy nimi Trans-Kaukasia, jopa germaanisten kielten ääntämistapaa kuvastava asu Transkaukaasia. Aasian kanssa Kaukasia-nimellä ei ole mitään tekemistä, eikä nykyisin suositettava kirjoitus- ja ääntöasu Kaukasia anna aihettakaan siihen luuloon.

Suomen kieleen eivät muutkaan latinanperäiset trans-alkuiset nimimuodosteet ole juurtuneet, muutamaa historiallista poikkeusta lukuun ottamatta. Niinpä Trans-Kaukasiankin tilalle on syntynyt nimi Taka-Kaukasia. Sen luonnollinen vastakohta on Etu-Kaukasia. Sillä nimellä tarkoitetaan Kaukasuksen pohjoisrinteisiin rajautuvaa aluetta, juuri sitä, jossa sijaitsevat Tšetšenia, Ingušia, Dagestan ja muutamat muut Venäjän federaation kaukasialaisista tasavalloista. Etu-Kaukasia ei ole alueena kovin tunnettu, ja sen nimenäkin on käytetty meillä milloin Etu-Kaukasiaa, milloin Pohjois-Kaukasiaa.

Kaukasia, venäjän Kavkaz, jakautuu siis kolmeen alueeseen, Kaukasusvuoristoon, sen pohjoispuoliseen Etu-Kaukasiaan eli Pohjois-Kaukasiaan (englannissa latinan mukaan Ciscaucasia) sekä eteläpuoliseen Taka-Kaukasiaan (englannin Transcaucasia, ranskan Transcaucase). Suomenkieliseen käyttöön suositetaan nimeä Taka-Kaukasia eikä ”Trans-Kaukasia”.




Kielikello 2/1996
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »