Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2017

Sari Maamies

Kysyttyä

Koettaa ja koittaa

Kysymys: Onko verbeillä koettaa ja koittaa jokin ero? Olen luullut, että koettaa tarkoittaa yrittämistä, mutta usein tässä merkityksessä näkee käytettävän verbiä koittaa. Olenko väärässä?

Vastaus: Verbit koettaa ja koittaa menevät joskus sekaisin. Yksi syy siihen on puhutun kielen vaikutus. Puheessa koettaa-verbin oe-yhtymä muuttuu oi:ksi eli äännetään [koittaa], ja tämä siirtyy kirjoitukseenkin, esimerkiksi ”Oliko Mäntsälä edellä aikaansa, kun siellä koitettiin [paremmin: koetettiin] kaataa hallitus jo vuonna 1932?”

Kielitoimiston sanakirjan mukaan koettaa-verbin merkitys on’kokeilla, tutkia’ ja ’yrittää’. Koittaa- verbi puolestaan tarkoittaa ’sarastamista, valkenemista’, esimerkiksi aamu koittaa. Verbin kuvallinen käyttö on myös tavallista: Nostalginen hetki koitti – mies sai 30 vuotta sitten kadottamansa lompakon takaisin. Virtuaalieläimistä tuli tekijänoikeustaistelun uhreja – virtuaalipupuille koitti loppu.

Koettaa-verbin taustalla on verbi kokea ja substantiivi koe, kokeen. Yhtymä oe syntyy, kun ns. astevaihtelun vuoksi k ”katoaa” tietyissä äänneympäristöissä.

Koettaa-verbistä voidaan johtaa edelleen verbi koetella ja siitä substantiivi koettelemus. Muita johdoksia ovat mm. adverbit koetteeksi, koetteilla sekä substantiivit koetin (jonkin tunnusteluun käytettävä puikko, sondi) ja koetus (esim. kestää koetus, voimainkoetus, joutua koetukselle). Kaikkiin näihin johdoksiin kuuluu yleiskielessä vokaaliyhtymä oe.

Omaa elämäänsä on sen sijaan alkanut elää sana koitos. Kielenhuollon oppaissa ja Kielitoimiston sanakirjassa koitos neuvotaan korvaamaan sanoilla koetus tai kilpailu, ottelu, kamppailu. Näin kannattaakin usein tehdä.

Toisaalta vaikuttaa kuitenkin siltä, että koitos ei kielitajussa selvästi aina enää kytkeydy koettaa-verbiin, vaan se on saanut koettamisesta eriytyneen kilpailun, kamppailun merkityksen, esimerkiksi Leijonilla ja Venäjällä on hyvin erilainen tapa valmistautua illan koitokseen. Näin käytetty koitos-sana on tyyliltään rento.




Kielikello 4/2017
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »