Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2017

Hannu Pirinen

Keskustelua

Loistava kielemme

Jokainen suomalainen on törmännyt vieraan kielen opiskelussa kiusalliseen asiaan: sanat kirjoitetaan eri tavoin kuin äännetään. Sama pulma on myös toiseen suuntaan: kuulin vieraskielisen sanan, kuinkahan se kirjoitetaan?

Suomen kielessä suurinta osaa foneemeista (eli merkitystä erottavista äänteistä) edustaa kirjoituksessa oma kirjainmerkkinsä, eli suomessa on hyvä kirjain-äännevastaavuus (poikkeuksena esim. äng-äänne). Lapsille ja opettajille tämä vastaavuus on suuri ilon aihe.  Aherrus tuottaa nopeasti tulosta. Monet alakoulun opettajat arvioivat, että noin kolmannes suomalaislapsista osaa lukea jo ennen kuin he aloittavat koulun, ja Pisa-tulosvertailussa suomalaislapset tavoittelevat kärkisijoja.

Väitän, että meille suomalaisille kielen rakenne hahmottuu kirjain-äännevastaavuuden ansiosta hyvin. Se myös helpottaa esimerkiksi maahanmuuttajan kielenoppimista. Esimerkiksi englantia opiskellessamme joudumme opettelemaan itse asiassa kaksi kieltä: sekä kirjoitetun että puhutun kielen ja lisäksi englannin kielen oikeinkirjoituksen. Maailmanpankin sijoitukset kehitysmaiden lasten lukutaitoon eivät tuota tulosta (HS 9.11.2017), ja epäilen, että lukutaidon oppimisessa melko varmasti on yhtenä esteenä heikko äänne- kirjainvastaavuus.

Lukukeskuksen mukaan joka viidennen eurooppalaisen lukutaito ei riitä täysivaltaiseen toimintaan nyky-yhteiskunnassa. Lukukeskuksen nettisivuilla kerrotaan: "Kolmasosa Yhdysvaltain väestöstä, noin 63 miljoonaa aikuista ei kykene lukemaan tavallista sanomalehtitekstiä. Tämän lisäksi arviolta 44 miljoonaa ihmistä ei ole saavuttanut peruslukutaitoa, kuten elintarvikkeiden etikettien tai lastenkirjojen lukemiseen vaadittavaa tasoa Toimivan demokratian kannalta kansalaisten hyvä luku- ja kirjoitustaito on tärkeä pilari. Se on rokote vaihtoehtoisia totuuksia ja valemediaa vastaan."

Kirjain-äännevastaavuus on ässä hihassamme, mutta emme hiisku siitä ulospäin emmekä edes keskenämme! Kielemme kirjain-äännevastaavuus voisi olla parasta kehitysapua, koska maailmalla sadoista kielistä vielä puuttuu kirjakieli.




Kielikello 4/2017
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »