Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2017

Riitta Korhonen

Havaintoja kielenkäytön kilpakentiltä

Kielitoimistossa käynnistettiin yleiskielen seurantatalkoot maaliskuussa 2016. Talkoissa voi kirjata Kotuksen verkkosivun lomakkeelle havaintoja kielenpiirteistä, jotka tuntuvat poikkeavan yleiskielestä tai muuten pohdituttavat.

viiva.gif

Marraskuun 2017 alkuun mennessä yleiskielitalkoiden lomakkeita oli kertynyt noin 1 300. Pääosin havainnot koskevat yksittäisiä sanoja: esimerkiksi odotuksenvastaista yksikkö- tai monikkomuotoa, taivutustyyppiä, merkitystä tai tyylisävyä.

Vastakkaiset voimat kilpasilla

 Talkoohavaintoja kokonaisuutena katsottaessa syntyy kiintoisa kuva yleiskielen ja arkisemman kielenkäytön rajamaastosta, jossa näkyy keskenään kilpailevia ilmiöitä (ks. kuvio).

4_17_pilvikuva.jpg

Kuviossa on mukana vain vaihtelun pääsuuntia; siitä puuttuu mm. taivutustyyppien sekoittuminen ja englannin vaikutteet. Seuraavassa esitetään muutama esimerkki kuviossa mainituista piirteistä. Pääosin ne ovat ennestään tunnettuja piirteitä, mutta kokonaisuuden osina yksityiskohdatkin voivat saada uutta ilmettä.

Monikko voitolla

Puheen ja arkisen kirjoittelun vallitseva tapa on käyttää monikossa yksiköllistä verbiä (nuoret menee), mutta yksikköä koskevia havaintoja on tullut myös asiateksteistä. Paljon enemmän talkoolaiset ovat kuitenkin kiinnittäneet huomiota monikon yleistymiseen:

Monikko yleistyy yksikön kustannuksella

a) viisi nuorta lukevat, nuorisojoukko lukevat, osa nuorista lukevat (pro lukee)

b) Kaikilla olivat käsineet kädessä. (pro oli)

     Heistä tulivat hyvät ystävät. (pro tuli)

c)  Nämä mainokset ovat suunnattu nuorille. (pro on)

Ryhmässä (a) ilmauksen monikollinen merkitys vetää verbiä monikkoon. Eräskin havainnon lähettäjä toteaa viisi nuorta lukevat -rakenteesta, että se tuntuu ”räjähdysmäisesti yleistyneen – –. Sitä näkee varsinkin iltapäivälehtien artikkeleissa, mutta se tuntuu tunkeutuvan yhä enemmän mm. kirjallisuuden suomennoksiin.” Sama vaikutelma on kielenhuoltajillakin: yleiskielen viisi nuorta lukee vs. (kaikki, nämä) viisi nuorta lukevat -normi tunnetaan heikosti. Enemmän kuitenkin yllättää monikon yleistyminen myös sanojen joukko ja osa sisältäviin rakenteisiin.

Yleiskielen vastaiseen verbin monikkomuotoon voi vaikuttaa myös verbin jälkeisen ilmauksen monikollisuus. Näin käy toisinaan suomen kielen ns. erikoislausetyypeissä, kuten omistuslauseessa ja tulla-rakenteessa (b). Erikoislausetyypin ”erikoisuus” siis murenee.

Muoto ja merkitys törmäävät joskus myös passiivilauseessa, jonka alussa on monikollinen ilmaus (c). Tämä voikin verbin edellä näyttää tekijää tms. ilmaisevalta subjektilta, vaikka se on kohdetta tarkoittava objekti. Siksi verbin muodoksi saattaa yleiskielen vastaisesti valikoitua monikko – siis juuri toisin päin kuin nuoret lukee -tyypissä!

Pärjääkö se hänelle?

Edellä olevan kuvion yleistendenssien toisessa ryhmässä on esimerkkejä ihmiseen viittaamisen muuttumisesta sekä persoonapiirteen heikkenemisestä ja voimistumisesta. Voimistumiseen viittaa korosteisen itse-sanan ja yleistävän sinä-muodon lisääntyvä käyttö: Itse olen sitä mieltä, että – –; Kun sinä luet aamulla lehden, tiedät enemmän.

Muihin kuin puhetilanteeseen osallistuviin ihmisiin viitataan sitten talkoohavaintojenkin mukaan usein muuten kuin persoonapronomineilla hän ja he, esimerkiksi sanoilla ihminen, nainen, mies sekä arkisemmin demonstratiivipronomineilla se ja ne. Toisaalta persoonapronomineista on lähetetty havaintoja muihin kuin ihmiseen viittaavina: ”Ärsyttävä tapa jopa toimittajilla, kun käytetään eläimistä sanontaa hän. Jo alakoulussa opetettiin, että vain ihminen on hän.”

Lisäksi paljon havaintoja on tullut asiateksteissäkin käytettävästä hän joka, he jotka -rakenteesta: Mitä sanoisit heille, jotka eivät lue? Yleiskielen suosituksen mukaanhan rakenteeseen kuuluu se tai ne: Mitä sanoisit niille, jotka eivät lue? Hän-/he-vaihtoehdossa korostuu viittaaminen tekstin ulkopuolelle ihmiseen. Tällaisesta merkityksen synnyttämästä persoonan vahvistumisesta ollaan ehkä jo pääsemättömissä.

Persoonapiirteen sisältävän omistusliitteen kuolemaa on ennustettu kauan. Talkoohavainnoissa onkin huomautettu omistusliitteen puuttumisesta myös asiateksteissä: hänen mukaan, hänen suunnittelema talo. Toisaalta havainnoissa raportoidaan myös virheellisestä, jopa liiallisesta omistusliitteen käytöstä:

hänen suunnittelema talonsa (prohänen suunnittelemansa talo)

sai tämän kautensa ensimmäisen voittonsa (pro sai tämän kauden ensimmäisen voittonsa)

Hän sanoi vaimolleensa, että… (”vaimolleensa”: vaimolleen + vaimollensa)

Eniten omistusliitehavaintoja on tullut olotilaa tai tapaa tarkoittavasta ilmaustyypistä, jossa 3. persoonan omistusliite viittaa 1. tai 2. persoonaan: olemme huolissaan (pro yleiskielen huolissamme). Alkuperäisen omistusliitteen sisältäviä mutta yhteen muotoon kivettyneitä muotoja on yleiskielessäkin, esim. tuoreeltaan, kahdestaan. Käytäntö tuntuu kulkevan tähän suuntaan.

Sijoja voittoputkessa

Kenties vaikeimmin ennustettavaa kieliopillisessa vaihtelussa on sijamuotojen valinta, vaikka vaihtelu on aina ollut tavallista. Mukaan tulee kuitenkin jatkuvasti uusia tapauksia, jollaisia on jäänyt myös talkoohaaviin:                      

Ulkopaikallissija pro sisäpaikallissija: ostaa Gigantilta (pro Gigantista), yöpyä hotellilla, uida uimahallilla; käydä marjametsällä; lähteä jumpalle

Paikallissija-adverbiaali pro genetiivimäärite: haastattelu ministeristä (pro ministerin h.), riski epäonnistumisesta; mainontaa tapahtumasta; liite lehteen

Partitiiviobjekti pro paikallissija-adverbiaali: häiriköidä konduktööriä (pro häiriköidä junassa), suositella asiakasta ostamaan x (pro asiakkaalle x:ää)

Ulko- ja sisäpaikallissijojen välinen työnjako ei ole yleiskielessäkään aina selvä, joten ei ole mahdollista laatia aukotonta listaa yleiskielen mukaisista tapauksista. Ulkopaikallissijojen vyöry ja genetiivimääritteen hiipuminen kuitenkin hämmästyttävät myös kielenhuoltajia. Lisää esimerkkejä kaivataan, jotta ilmiöstä voisi saada riittävän kuvan.

Siirtymä on myös verbien seurassa esiintyvän infinitiivimuodon (tehdä, tekemään) käytössä. Runsaasti onkin tullut havaintoja rakenteiden pystyy tehdä ja saa vastaa kaltaisista rakenteista. Yleiskielen mukaiset pystyy tekemään ja saa vastata toki asiateksteissä vahvoilla, mutta ne eivät enää ole ainoita. Talkookommenteissa rakenteen arvellaan entisestäänkin yleistyvän.

Ison kuvan tarkennus

Yksittäiset havainnot edustavat laajempaa variaatiota, joka pääpiirteissään on toki ollut tiedossa entuudestaan. Piirteiden levinneisyyden ja yksityiskohtien runsauden selvittäminen edellyttää kuitenkin joukkovoimaa.

Kuinka laajaa talkoohavaintojen vihjaama muotojen vaihtelu loppujen lopuksi on? Piirteitä pitäisi kartoittaa eri tekstilajeista. Näin voisi saada kuvan siitäkin, miten ilmiöt kytkeytyvät toisiinsa. Lisäksi selvitykset voivat antaa pohjaa mahdollisille normimuutoksia koskeville keskusteluille.

Olisi myös tärkeää kartoittaa, miten kielitieto välittyy eri kohderyhmille. Siksikin tulisi tutkia yleistä asenneilmapiiriä ja kouluopetusta – sekä arvioida myös kielenkäytön ohjeita: miten ne saisi paremmin siirtymään käytännöksi?

Tutkimusta toivottavasti vauhdittaa Kielitoimistossa suunnitteilla oleva opinnäytetöiden aihepankki, johon kootaan aiheita myös talkoohavaintojen pohjalta. Tähänkin työhön kaivataan yhteistyötahoja.

Kirjoittaja työskentelee Kielitoimistossa.

Lisää yleiskielitalkoista: www.kotus.fi.




Kielikello 4/2017
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Pohdintaa ja paheksuntaa – yleiskielen seurantatalkoiden havaintoja (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »