Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/1996

Heikki Hurtta

Lukijoilta

Taas herrojen pee ja kee

Professori Osmo Ikolan kielenhuollon tehtäviä yleisesti käsittelevä kirjoitus Kielikellossa 4/94 (ks. Lue myös) on herättänyt vilkkaan keskustelun yhdestä detaljista, nimittäin b:n ja g:n ääntämisestä suomen kielessä. Äidinkielen lehtori Pirkko Vapaavalta puolusti Kielikellossa 1/95 niiden ääntämistä soinnillisina; amanuenssi Erkki Lyytikäinen taas oli (Kielikello 2/95) Olli Nuutisen artikkeliin ja Kari Suomen foneettiseen tutkimukseen vedoten sitä mieltä, että näiden konsonanttien soinnillisuus ei suomen järjestelmään kuulu ja siksi voidaan ääntää ”Pelkia” ja ”markariini”, vaikka vanhaan tapaan kirjoitettaisiinkin Belgia, margariini. Pirkko Vapaavalta vastasi Lyytikäiselle Kielikellossa 3/95, ja samassa lehdessä käsitteli asiaa myös tohtori Elisabet Törnudd-Jalovaara.

Kaksi vastakkaista kantaa on siis tullut esiin: oikeakielisyyden perinteeseen nojaava, jonka mukaan ääntämyksen tulee olla soinnillinen, ja kielentutkimuksen tuloksiin perustuva, jonka mukaan suomen kielen kannalta luonnollinen on soinniton ääntämys. Välittävänkin kannan esittäminen on silti mahdollista, ja tämä välittävä kanta voisi perustua ilmiön historiallisen taustan ja suomalaisten kielellisten asenteiden huomioon ottamiseen. Suositus, jonka mukaan b ja g äännetään soinnillisina, on vuosikymmenien aikana tullut suomalaisille tutuksi, ja näyttää ilmeiseltä, että aika laajasti ainakin julkisuudessa puhujilta myös edellytetään tätä ääntämystä. Esimerkiksi Jukka Kajava puuttui Helsingin Sanomien TV-palstallaan (12. 9. 1995) kriittisesti televisioesiintyjien kielenkäyttöön: yksi esimerkki oli kovalla peellä äännetty ”poonus” ’bonus’. Lehtikirjoituksia, joissa paheksuttaisiin b:n ja g:n soinnillisina tuottavaa ”Belgia, margariini” -ääntämystä, taas tuskin on kirjoitettu.

Vaikka soinnillinen ääntämys siis vanhastaan onkin suomelle vieras, on ilmeistä, että puhujilta vakiintuneen perinteen mukaan ainakin tietyissä tilanteissa odotetaan b:n ja g:n ääntämistä soinnillisina. Tämän asenteen muuttaminen käden käänteessä tuskin onnistuu. Ehkä asia olisi opetettava seuraavaan tapaan: Soinnilliset b ja g eivät ole vanhastaan kuuluneet suomen äännejärjestelmään, ja siksi on ymmärrettävää, että niiden tuottaminen voi olla vaikeaa eikä se ole arkipuheessa usein edes tarpeellista. Koska kuitenkin tietyissä yhteyksissä soinnillista ääntämystä odotetaan ja sen hallinta voi suorastaan parantaa puhujan uskottavuutta, kannattaa soinnilliseenkin ääntämykseen harjaantua.




Kielikello 1/1996
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Kielenhuollon tehtävät nykyhetkellä (Vapaasti luettavissa)

b ja g kuuluvat myös puhekieleen (Vapaasti luettavissa)

Silmänkääntöä (Vapaasti luettavissa)

B, d ja g puhuttavat. Murteiden taistelua käydään jo (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »