Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2017

Kirsi-Maria Nummila

Julkaisuja

Virtuaalinen vanha kirjasuomi – vanhan kirjoitetun suomen kielen verkkoaineisto

Vanhan kirjasuomen verkkosivusto tarjoaa monipuolista tietoa 1500–1700-luvun suomen kielestä ja suomenkielisistä teksteistä kiinnostuneille. Aineisto on kaikkien vapaasti käytettävissä.

viiva.gif

Kirjoitetun suomen kielen historia on lähes 500 vuotta pitkä, sillä vanhimmat varsinaiset suomenkieliset tekstit ovat peräisin 1500-luvulta. Käytännössä kysymys on myös vanhimmasta dokumentoidusta suomen kielestä, mikä tekee vanhan kirjasuomen kauden eli 1500–1700-luvun teksteistä monesta näkökulmasta kiinnostavia tarkastelun kohteita. Vaikka vanha kirjasuomi on selvää suomea, sisältää se monia nykykielestä poikkeavia ja kysymyksiä herättäviä piirteitä ja ilmauksia, joiden avautumiseksi tarvitaan selityksiä ja kielitieteellistä tietoa. Näiden piirteiden ja merkitysten avaaminen on usein myös edellytys vanhojen tekstien sisällön ymmärtämiselle.

Virtuaalinen vanha kirjasuomi -sivusto (Vvks) on Helsingin yliopiston palvelimella sijaitseva vanhaa kirjoitettua suomen kieltä monipuolisesti esittelevä verkkoaineisto ja oppimateriaali. Se on kaikille avoin ja vapaasti käytettävissä ja hyödynnettävissä oleva kokonaisuus, joka on tarkoitettu niin itsenäiseen kuin ohjattuun opiskeluun mutta myös yleisesti vanhasta kirjoitetusta suomen kielestä ja vanhoista suomenkielisistä teksteistä kiinnostuneiden käyttäjien hyödyksi ja iloksi. Sivusto on ollut käytettävissä vuodesta 2009 lähtien, ja lopullisesti aineisto valmistui vuonna 2016.

Kommentoituja tekstinäytteitä, kielioppia ja harjoitustehtäviä

Vanhan kirjasuomen verkkoaineisto sisältää monipuolisesti erityyppisiä materiaaleja. Sivuston tekstiosa käsittää 70 vanhaa kirjasuomea kuvaavaa näytettä, jotka havainnollistavat 1500–1700-luvun kieltä ja tekstilajeja mutta myös ajankuvaa. Sivuilla voi tutustua vanhimpaan kirjoitettuun suomen kieleen eli Mikael Agricolan ja aikalaisten teksteihin, 1600-luvun uskonnollisiin teksteihin, lyriikkaan, lakikieleen ja muihin arkisiin teksteihin, 1700-luvun proosaan, almanakka-, laki- ja sanomalehtikieleen sekä tilapäisrunouteen. Mikäli lukija jää kaipaamaan kommentoitua näytettä pidempää kokonaisuutta, löytyvät lähes kaikki tekstit kokomittaisina Kotimaisten kielten keskuksen Vanhan kirjasuomen korpuksesta.  Näytteet on kirjoitettu nykykirjasimin, joten niihin tutustuminen ei edellytä erityistä harjaantuneisuutta vanhojen tekstien lukemiseen. Nykysuomesta poikkeaviin ilmauksiin löytyy selitykset ja nykykieliset vastineet kätevästi tekstiin liitettyjen linkkien kautta. Selityksissä avataan myös kulttuurihistoriallista taustaa ja selitetään kieliopillisia erikoisuuksia ohjaten lukija linkitse kielioppiosion asiaa käsittelevään kohtaan. Osaan tekstinäytteitä on liitetty äänitettyjä katkelmia, joiden avulla käyttäjä saa käsityksen esimerkiksi tiettyjä ortografisia merkkejä vastaavien äänteiden vanhan kirjasuomen aikaisesta lausumistavasta.

3_17_virtuaalinen.jpg

Ruotsin valtakunnan laki, suomeksi käännetty 1759. Kuva: Virtuaalinen vanha kirjasuomi.

Sivuston kielioppiosa koostuu 1500–1600-lukua ja 1700-lukua käsittelevistä osioista. Käytännössä 1500–1600-luvun osuus muodostaa kielioppiosan ytimen; siinä esitellään äännetason ilmiöitä sekä morfofonologiaa kuten yksittäisiin äänteisiin ja äännejonoihin liittyviä huomioita, loppuheittoa (esim. auringos ’auringossa’, palckan ’palkkanne’) ja astevaihtelua (esim. aighoin ’aioin’, catuille ’kaduille’) sekä muoto-opillisia ilmiöitä kuten sijamuotoja sekä eri sanaluokkien sanastoon liittyviä huomioita ja erityiskysymyksiä.

Sanaston osalta käsitellään muun muassa johdoksia, niin sanottuja prefiksiyhdynnäisiä (esim. uloskirjoittaa ’kopioida’, ylösajatella ’keksiä’), refleksiivisten ilmausten käyttöä (esim. asettaa hänens ’asettua’, yhdisti idzens ’liittyi’), vierasperäistä sanastoa ja nimistöä sekä vanhan kirjasuomen ajan teksteissä tavattavia taustaltaan usein latinankielisiä lyhenteitä (esim. A.D. < Anno domini ’Herran vuonna’, L.C. < lectio capitis ’kappaleen tai saarnajakson opetus’).

Lauseopissa esitellään vanhalle kirjasuomelle tyypillisiä syntaktisia piirteitä kuten pronominien ruotsin ja saksan mukaista artikkelimaista käyttöä (esim. Se Uusi testamentti, yhden talonpoian lapsen), lauseenjäseniin ja sijamuotojen käyttöön liittyviä ilmiöitä ja huomioita kuten malliltaan vierasperäistä ablatiiviagenttia (esim. kärmeeldä tapetut ’käärmeen tappamat’, Jumalalda asetettua ’Jumalan asettamaa’), aikamuotoja, tapaluokkia, passiivin ja sivulauseita korvaavien lauseenvastikkeiden käyttöä (esim. matcas olles ’matkalla ollessaan’, tiedät caicki muuttuwan ’tiedät kaiken muuttuvan’), virke- ja lauserakenteita sekä sanajärjestystä. Syntaktisia rakenteita valaistaan ja taustoitetaan sivuston äänne- ja muoto-oppiin vievin linkein.

Verkkoaineisto sisältää lisäksi noin 70 aihealueittain jaoteltua tehtävää käsittävän harjoitusosion. Suureen osaan tehtävistä on laadittu myös vastaukset. Sivuston käyttäjälle ja aiheeseen tutustuvalle tärkeä kokonaisuus on myös aikakauden kirjallisuuteen ja kirjakielen vaiheisiin johdattava, tiiviisti mutta kattavasti perusasioita esittelevä katsausosa. Vanhan kirjasuomen kauden lisäksi siinä esitellään kirjakielen kehitystä 1800-luvulla yhteiskunnan eri aloilla käytettäväksi sivistyskieleksi. Sivustolta löytyy myös muuta teemaan liittyvää hyödyllistä sisältöä kuten monipuolinen fraktuurakirjaimisto ja linkkejä muihin verkkomateriaaleihin ja -aineistoihin.

Materiaalia moniin tarpeisiin

Virtuaalisen vanhan kirjasuomen verkkomateriaalista on hyötyä erityyppisille käyttäjille. Itsenäiseen opiskeluun sivusto sopii ennen kaikkea yliopisto-opiskelijalle, jolla on hyvät perustiedot suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta. Opettajille verkkoaineisto tarjoaa opetuksen tueksi hyödyllistä materiaalia kuten monipuolisesti eri tekstilajeja ja aihepiirejä edustavia tekstinäytteitä ja valmiiksi esiin nostettuja esimerkkejä erityyppisistä kielenpiirteistä ja -ilmiöistä. Sivusto tarjoaa käyttökelpoista materiaalia paitsi suomen kielen ja äidinkielen opetuksen tarpeisiin myös elävöittämään muuta suomalaiseen kulttuuriin ja menneisyyteen liittyvää opetusta. Sanastoa ja kielen rakenteita avaavat selitykset voivat olla hyödyksi myös keskiajan ja uuden ajan taitteen ilmiöitä eri aloilla tutkiville. Suomalaisen käyttäjäkunnan lisäksi sivustolla on runsaasti ulkomaisia käyttäjiä kuten suomea ulkomaisissa yliopistoissa opiskelevia (Vvks-tiedote 2016).

Käyttöympäristönä Virtuaalinen vanha kirjasuomi -sivusto on selkeärakenteinen ja teknisesti hyvin toimiva. Kaikkiaan materiaali on tutustumisen arvoista ja virikkeitä ja vastauksia tarjoavaa. Ammattitaidolla toteutetun ja ulkoasultaan tyylikkään verkkoaineiston koostamiseen on vuosien mittaan osallistunut useita henkilöitä. Noin kymmenvuotisen hankkeen johtajana ja sisällön pääasiallisena tuottajana on toiminut dosentti Pirkko Forsman Svensson.

Kirjoittaja on Turun yliopiston suomen kielen dosentti.

Lähteet:

Vanhan kirjasuomen korpus. Kaino. Kotimaisten kielten keskus, Helsinki. www.kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta
/vks_coll_rdf.xml

Vvks – Virtuaalinen vanha kirjasuomi. Helsingin yliopisto. www.helsinki.fi/vvks/

Vvks-tiedote 2016. Vanhan kirjasuomen verkkoaineisto valmistui. www.helsinki.fi/vvks/index.html




Kielikello 3/2017
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »