Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2017

Riitta Korhonen

Perusasiaa

Tyhjiä välejä ja viivoja yhdyssanoissa

Suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaan yhdyssanan osat kirjoitetaan niin, että ne yhdessä muodostavat sanakokonaisuuden. Tästä säännöstä sinänsä ei vallinne epäselvyyksiä, vaikka käytännön tekstimaailma kertoo karua kieltään: huolimattomuus tai välinpitämättömyys valtaa alaa ”sensaatio uutisineen” ja ”presidentti ehdokkaineen”. Tietysti tulisi kirjoittaa sensaatiouutinen ja presidenttiehdokas.

Tietyissä tapauksissa yhdyssanan osien väliin tarvitaan yhdysviiva tai ajatusviiva. Esimerkiksi seuraavanlaisiin tapauksiin kuuluu eri syistä yhdysviiva eli yhdysmerkki – ei kuitenkaan tyhjiä välejä:

1) Kaksi samaa vokaalia peräkkäin, yhdysviiva selvyyden vuoksi:

kisa-aikataulu, terrori-isku

2) Kokonaisuudessa kaksi erillistä osaa, yhdysviiva osoittaa rinnakkaisuutta:

mansikka-banaanisose

3) Alkuosana erisnimi:

Erkki-setä, Potter-fani, Kalevala-koru

4) Alkuosana vierassana, yhdysviiva selvyyden vuoksi:

saganaki-juusto, skeet-ammunta

5) Alkuosana numero-, lyhenne- tai koodi-ilmaus:

25-vuotias, 4D-lasit, lempi-tv-ohjelma

Huom. 25 vuotta, koska kyseessä ei ole yhdyssana

6) Ääripäiden ja osapuolten välissä ajatusviiva, kokonaisuus liitetään pääsanaan yhdysviivalla:

25–30-vuotiaat, KuPS–HJK-ottelu

Tartu hetkeen -hengessä

Yhdyssanoissa voi olla myös tyhjiä välejä. Yhdyssanan osana voi nimittäin olla myös sanaliitto eli kahden tai useamman erillisen sanan jakso, kuten tartu hetkeen, Tuntematon sotilas. Tällöin yhdyssanakokonaisuudessa tarvitaan ainakin kaksi tyhjää väliä eli välilyöntiä sekä lisäksi yhdysviiva. Yhdysviiva tulee kiinni kokonaisuuden pääsanaan (hengessä, fani):

tartu hetkeen -hengessä

Tuntematon sotilas -fani

Ilmaukset tartu hetkeen -hengessä ja Tuntematon sotilas -fani ovat siis kokonaisuuksina yhdyssanoja. Tämän merkkinä on pääsanan edellä yhdysviiva ja välilyönti. Esimerkiksi yhden välin merkintätapa ”tartu hetkeen-hengessä” tai ”Tuntematon sotilas-fani” on virheellinen, koska kyseessä ei ole mikään ”hetkeen-henki” tai ”sotilasfani”.

Vastaavia välilyöntejä ja yhdysmerkkejä sisältäviä yhdyssanoja ovat seuraavat:

Star Wars -elokuvat
Mazda CX-3 -malli
Bayern München -niminen joukkue

Jos pääsanan joutuu erottamaan muusta kokonaisuudesta eri riville, viivaa seuraa pääsanaa:

Star Wars
-elokuvat

Vuosien vääntöä viivasta

Viivat ja välit eivät ihan kevyesti ole päätyneet nykyisille paikoilleen. 1920-luvun lopulla Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunnan (suomen kielen lautakunnan edeltäjän) kokouksessa käsiteltiin E. A. Tunkelon ehdotusta, jonka mukaan sanaliiton sisältävissä yhdyssanoissa voisi käyttää nykyisenlaista merkintätapaa:

Kirjoja sokeille -niminen yhdistys
Kalle Kölliskö -vainaja

Kokousväki tyrmäsi ehdotuksen äänin 4–2. Pöytäkirja kertoo, että ”valiokunnan enemmistö ei pitänyt yhdysmerkkiä ensinkään suositeltavana”. Tapaukset kehotettiin siis kirjoittamaan ilman viivaa. Noihin aikoihinhan oli vielä yksinkertaisemmissakin tapauksissa tavallinen myös viivaton merkintätapa, kuten Käsiteollisuus lehti, ”Käsiteollisuus” lehti. (Selvyyden vuoksi näissä saatettiin käyttää alleviivausta tai lainausmerkkejä.)

Tunkelo ei kuitenkaan luovuttanut. Hän toi viivat uudelleen kielivaliokunnan käsittelyyn aivan jatkosodan kynnyksellä kesäkuussa 1941: hän puolsi edelleen kirjoitustapaa antaa mennä -periaate. Kokous ei tätä nyt tyrmännyt mutta ei tehnyt vielä päätöstäkään. Ehdotus oli kuitenkin päässyt kielivaliokunnan jäsenen E. A. Saarimaan Kielenoppaaseen (1947), jossa sen esitetään olevan valiokunnan suositus (s. 104).

Kirjoitustapa antaa mennä -periaate siis vakiintui, mutta ei vielä ainoana. Viivasta ja viivan paikasta keskusteltiinkin vielä Osmo Ikolan alustuksen pohjalta 14.9.1953 Suomen Akatemian alaisuuteen siirtyneen kielilautakunnan kokouksessa. Päädyttiin kahtalaiseen suositukseen.

Toisaalta pidettiin hyvänä merkintätapaa antaa mennä -periaate, mutta toisaalta todettiin, että jos kokonaisuuden alkuosa on merkitty kursivoinnein, alleviivauksin tai lainausmerkein, viivaa ei – edelleenkään – välttämättä tarvita. Näin esimerkiksi mahdollisia kirjoitustapoja olivat paitsi Kevät ja takatalvi -romaani myös mm. ”Kevät ja takatalvi” romaani. Sittemmin ensimmäinen merkintätapa yleistyi ainoaksi.

Tosin Ikola olisi suosittanut merkintätapaa antaa mennä -periaate vain tieteellisiin ja muihin erityistä tarkkuutta vaativiin teksteihin. Hänen mukaansa tapa voisi ”kaunokirjallisessa ja siihen verrattavassa tekstissä tuntua häiritsevän pedanttiselta, etenkin kun sitä ei käytettäne missään muussa kielessä.”

Ikola halusi samaisessa kokouksessa vielä selvyyttä viivan paikkaan rinnastuksissa:

pro gradu - ja kielikokeet vai
pro gradu- ja kielikokeet?

Ikola ehdotti, että tulisi hyväksyä myös ensimmäinen merkintätapa eli eräänlainen kelluva viiva, vaikka se saattoi sekoittua ajatusviivaan. Kokousväki kuitenkin piti vain vaihtoehtoa pro gradu- ja kielikokeet suositeltavana.

Kokous ei myöskään kannattanut Ikolan ehdotusta kyseisenlaisen sanakokonaisuuden riveille jaosta: yhdysmerkki kelluisi samalla rivillä kuin alkuosa. Ikolan mielestä nimittäin yhdysmerkin sijoittaminen seuraavan rivin alkuun ”tuntuu monesta varmaan suunnilleen samalta kuin jos esim. pilkku esiintyisi rivin alussa”. Ikola siis kannatti vaihtoehtoa (b), mutta vaihtoehto (a) tuli suositukseksi:

(a)
pro gradu
-koe    

(b)
pro gradu -
koe

Tekniikka synnyttää viivaraivoa

Kirjoittajina olemme nykyään tekstinkäsittelyohjelmien armoilla. Ne eivät suosi nykyistä suositusta viivasta ja sen paikasta. Tämä näkyy ainakin kahdella tavalla:

• yhdysmerkit muuntuvat raivostuttavasti ajatusviivoiksi (Microsoftin ohjelmien ominaisuus)

• riveille jaettaessa yhdysmerkki jää roikkumaan edelliselle riville, vaikka sen pitäisi tulla uudelle riville kiinni yhdyssanan pääsanaan.

Ensimmäiseen ongelmaan on tekninen ratkaisu: viivan muuttumisen esto. Microsoftin Word- ja Powerpoint-ohjelmissa viivan pitenemisen saa estettyä ohjelman asetuksista:

Tiedosto → Asetukset → Tarkistustyökalut → Automaattisen korjauksen asetukset → Automaattinen muotoilu. Poista valinta kohdasta Korvaa yhdysmerkit (--) viivoilla (–).

Toiseen ongelmaan on osittainen ratkaisu: sitova yhdysmerkki. Esimerkiksi Windows-ohjelmassa sitovan yhdysmerkin voi tuottaa painamalla yhtäaikaisesti Ctrl- ja vaihtonäppäimiä sekä yhdysmerkkinäppäintä (kirjainnäppäimistön viivanäppäintä).

Moni onkin ihmetellyt sitä, että nykyään on kyllä mahdollista saada jopa videokuvaa Marsista asti mutta tekstinkäsittelyohjelmien pikkuruiset viivat tuntuvat tuottavan ylitsepääsemättömän teknisen ongelman.

Kirjoittaja työskentelee Kielitoimistossa.

Katso myös:

Kielitoimiston ohjepankki. Yhdysmerkki.
Kielitoimiston ohjepankki. Ajatusviiva.




Kielikello 3/2017
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Yhdysmerkin käytön ja paikannimien oikeinkirjoituksen vaiheita (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »