Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2017

Anna-Rosa Polso

Jokisen eväät

Ilmari Hakala

Ihan parhautta!

 

3_17_ihan_parhautta.jpg

Substantiivi-ilmaus parhautta tuntuu ärsyttävän monia. Ilta-Sanomat uutisoi kesäkuussa eräästä internetinVauva.fi-palstan keskusteluketjusta, jonne voi listata ärsyttävimpiä muotisanoja ja -ilmauksia. Sielläkin yksi närkästyttävimmistä sanonnoista on parhautta. Joidenkin kommentoijien mielestä parhautta ei ole suomen kieltä tai edes oikea sana. Jo vuonna 2010 Kielitoimistosta tiedusteltiin, onko tällainen vihastuttava muotisana korrektia suomen kieltä.

Parhautta-sanaa käytetään erityisesti sosiaalisessa mediassa, kuten Internetin keskustelupalstoilla ja verkkoblogeissa. Ilmaus on toiminut mallina rakenteeltaan samantyyppisille ilmauksille ihanuutta, mahtavuutta ja upeutta. Ne eivät ole herättäneet läheskään yhtä suurta tunnevyöryä, vaikka niitäkin näkee ja kuulee käytettävän luonnehtivina kommentteina: ”Edessä kesä ja mahtavuutta!”

Parhaus on hyvä-sanan superlatiivimuodosta paras johdettu substantiivi. Vanhastaan sillä ei ole sellaista käyttöä ominaisuudennimenä kuin adjektiivien perusmuodoista ihana, mahtava, upea johdetuilla sanoilla ihanuus, mahtavuus ja upeus (ihastella kesän ihanuutta, mahtavuutta ja upeutta).

Sanaa parhautta käytetään usein, kun halutaan esimerkiksi kommentoida tunnelmaa tai vaikkapa tiivistää edellä esitetty sisältö yhteen sanaan. Toisin kuin esimerkiksi mahtavuutta ja ihanuutta sana parhautta esiintyy usein myös yksinään, ikään kuin omana virkkeenään. Seuraavat esimerkit on poimittu verkkolehdistä ja -blogeista:

Fiilistely. Tilanteiden maistelu ja hetkiin pysähtyminen. Parhautta. (Tickle your fancy-blogi)

Parhautta töiden jälkeen – lenkki, uinti, sauna, uinti. (Itä-Savo)

Tovereiden kuvausten perusteella tuore kölssi on sitä itseään ja parhautta. Miten on tuontipullon laita? (Oluttoverit.com-blogi)

Monia saattaa ärsyttää juuri se, että sanaa parhautta – samoin kuinkommentteina myös sanoja ihanuutta, mahtavuutta ja upeutta – käytetään adjektiivinomaisesti ja vieläpä ilmauksissa, joihin monen kielitajun mukaan kuuluisi adjektiivimuotoinen parasta, ihanaa, mahtavaa, upeaa.

Lisäksi parhautta on merkitykseltään väljärajainen, minkä vuoksi on välillä vaikea hahmottaa, mihin sillä viitataan. Ihanuutta, upeutta ja mahtavuutta puolestaan esiintyvät useimmin ympäristössä, jossa niillä on selkeä tarkoite. Myös huudahduksissa ne ovat yleisiä.

Tämän päivän sinisille kynsille laitoin kerralla kahta sinistä ihanuutta. (Charming Nails -blogi)

Voi ihanuutta, jos ystävä tai puoliso hieroo kipeitä hartioita. (hs.fi)

Valkoista upeutta [purjelaiva] laitetaan paikoilleen. (ts.fi)

Mustan tai valkean magian käyttäminen tekee seuraavan iskun viiveettömäksi, joten hyökkäyksessä voi olla kaksi mahtavuutta samaan aikaan. (Gamereactor)

Sosiaalisessa mediassa käytetään kommentteina myös muun muassa seuraavanlaisia substantiivistettuja ilmauksia:

Sauna meren rannalla. Loistavuutta!

Palataanko asiaan? Olisi kivuutta!

Ärsyttävän muotisanan imagostaan huolimatta parhautta tuntuu jatkuvasti kasvattavan suosiotaan. Sana vilahtelee varsinkin kevyissä tekstiympäristöissä, kuten verkon blogiteksteissä ja elokuva-arvioissa. Painetussa lehtitekstissä tätä tyyliltään arkista sanontaa käytetään harvemmin. Parhauden vihaajat voivat siis huokaista helpotuksesta – ainakaan toistaiseksi parhautta ei ole saavuttanut neutraalin yleiskielisen ilmauksen asemaa.

Kirjoittaja on työskennellyt Kielitoimistossa korkeakouluharjoittelijana kesällä 2017.




Kielikello 3/2017
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »