Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2017

Riikka Tervonen

Kieli kartalla

Pari vahvaa koprajasta

Osassa Suomen itämurteita esiintyy johtimella -jas, -jäs muodostettuja substantiiveja, joilla ilmaistaan etenkin kerrallista erää: suupala eli haukkaus on ”haukkajas” ja kelkkaan kerralla mahtuva määrä on ”kelkkajas”.

viiva.gif

Pohjois-Karjalan ja Kainuun murteissa sekä näiden murrealueiden liepeillä esiintyy haukkajas-, henkäjäs-tyyppisiä -jas-, -jäs-johtimella muodostettuja substantiiveja, joita yleiskielessä ei tunneta.

Jotkin näistä -jas-, -jäs-johdoksista ovat merkitykseltään samanlaisia kuin -us-loppuiset verbeistä muodostetut substantiivit: haukkajas merkitsee Kajaanissa suupalaa eli haukkausta (< haukata), harppajas Kontiolahdella pitkää askelta eli harppausta (< harpata). Pudasjärven ja Kuusamon jakajas on tietenkin jakaus.

Myös substantiiveista muodostetut -jas-, -jäs-johdokset ovat tavallisia. Suomussalmella kelkkajas on se heinämäärä, joka kerralla voidaan vetää kelkassa ja olkajas olalla kerralla kannettava taakka.

Alpo Räisänen esittelee -jas-, -jäs-johdoksia Kainuun murteiden äännehistorian toisessa osassa jainen-, jäinen-loppuisten sanojen yhteydessä (Räisänen 1998: 160). Vaikka -jainen-sanat (esim. hauta(ja)inen) on yleensä muodostettu verbeistä, on rakennetyyppiin mukautunut muunkinlähtöisiä sanoja (esim. piira(ja)inen). Sama pätee -jas-, -jäs-johdosten muodostukseen. Niillä on myös omanlaisensa merkitystehtävä, jota seuraavaksi tarkastelen.

 3_17_pari_vahvaa_kartta.jpg

Kerta-annoksia ja mittoja

Monet -jas-, -jäs-johdokset merkitsevät kerrallista erää, esimerkiksi sellaista määrää, jonka pystyy kerralla nostamaan. Pielisjärvellä lapajas merkitsee haravan avulla kerralla nostettavaa heinäerää, Vaalassa hankajas samanlaista erää hangolla nostettuna. Hassajas on eräissä Kainuun pitäjissä ensimmäisellä karstauskerralla saatava villahahtuva.

Sotkamossa kessun kasvattaja kehuu: Lehet on kun nuita suurija leivinlapijoeta, yhestä tulloo hyvä hakkajas eli hakattu erä.

Vakiintuneet johdokset muistuttavat mittayksikköä. Kourajas merkitsee kerralla käteen koottua kimppua viljan- tai pellavankorsia. Kiihtelysvaarassa kuvaillaan liottamista varten sidotun pellavakimpun olevan paksuudeltaan paŕ vahvvoo koprajasta (kopra = koura). Kuhmossa airajas merkitsee aironvedon matkaa: Tässä salamess eij ̮oo kuv viisi aerajasta. Kontiolahden ahtajas on riihenparsilla se ala, johon ahtaja kerrallaan pystyttää lyhteet.

Suomen murteissa kerta-annoksia ja yhdellä erää toimitettavia asioita kuvaavia sanoja voi muodostaa myös -nnainen-, -nnäinen- ja -mus-, -mys-johtimen avulla. Niinpä -jas-johdosten tapaan murteissa käytetään esimerkiksi sanoja ahdannainen, harpannainen ja kannannainen sekä ahtamus, harppaamus ja kantamus.

Enojas jatajaassa

Eräänlainen erä on myös ihmisjoukko, väki. Kyläjäs merkitsee Pohjois-Karjalassa ja Kainuun eteläosissa kylänväkeä. Viinapannut vietiim pannuaettaan, kyläjääm pannut, kerrotaan Puolangalta.

Kiihtelysvaarassa enojas merkitsee Enon pitäjän asukkaita, enolaisia. Siellä myös sanotaan peräkkäin kulkemisesta: Yhessä jatajjaassa kulukkoot. (Jata-sanan eräs merkitys on jono.)

Samanlaisia ihmisjoukkoa merkitseviä johdoksia esiintyy karjalan kielessä. Kalajas merkitsee nuottakuntaa tai kalanpyytäjäryhmää, sarajas kaupunkilaisia, uhtujas Uhtuan kylän asukkaita. Kyläjäs-sanalla on karjalassa sama merkitys kuin suomessa. (Ahtia 2014: 9; KKS.)

Kukonnokkajas, miehen kantajas

Johtimella -jas-, -jäs-muodostettuja sanoja esiintyy myös kiteymissä, yhdyssanoissa ja sanaliitoissa. Yhteen henkäjäkseen merkitsee samaa kuin yhdellä hengenvedolla, yhteen menoon, keskeytyksettä. Hyrynsalmella janoinen yhteen henkäjäkseen kiulullisen raotakylymeä vettä juuvas silipasi. Matkajas-sanaa käytetään vain adverbin tapaan aina taivutettuna ja omistusliitteellisenä: asiat tai työt etenevät matkajaassaan tai matkajaksessaan, sopivina osina tai suunnitelmien mukaisesti.

Kukonnokkajas merkitsee muutamassa Kainuun ja Pohjois-Karjalan pitäjässä pientä palasta. Miehen kantajas taas merkitsee jotakin juuri ja juuri miehen kannettavissa olevaa. Taivalkoskella suurta hanhea kuvaillaan: Se onnim [= onkin] miehen kantajas, suuri kötälev vanaha hanahi.


Kirjoittaja on Suomen murteiden sanakirjan toimittaja.

Kirjallisuutta:

Ahtia, Edvard 2014 (1938): Karjalan kielioppi II. Johto-oppi. Toim. Penttonen, Martti 2014. Helsinki/Joensuu: Karjalan Kielen Seura ry.

KKS = Karjalan kielen sanakirja. 2009. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 18. kaino.kotus.fi/kks. Helsinki: Kotimaisten kielen keskus.

Räisänen, Alpo 1998: Kainuun murteiden äännehistoria II. Konsonantisto. Helsinki: SKS.




Kielikello 3/2017
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »