Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2017

Sonja Konttinen

Mansikkapaikka ja Metropol – suomalaisten kauppakeskusten nimiä

Nykyiset kauppakeskukset ovat usein kauppapaikkojen ohella eräänlaisia viihteen keskuksia mutta myös alueidensa maamerkkejä. Millaisia nimiä kauppakeskuksilla on, ja millainen on nimenkäyttäjien mielestä onnistunut kauppakeskuksen nimi?

viiva.gif

Kauppakeskus on hyvin nykyaikainen palvelukonsepti: kaikki palvelut ovat saman katon alla, mikä tuntuu sopivan kiireiselle nykyihmiselle. Valtavia ostosparatiiseja onkin syntynyt viime vuosikymmeninä tasaiseen tahtiin eri puolille Suomea. Vanhoja korjataan tai laajennetaan ja uusia rakennetaan jatkuvasti lisää; esimerkiksi vuosina 2000–2009 maahamme avautui 34 uutta kauppakeskusta. Vuonna 2016 Suomessa oli yhteensä 112 kauppakeskusta.

Kauppakeskusten nimet ovat hyvin erilaisia: Icco, Karisma, Liila, Martinlaakson Ostari, Puuvilla ja Rajalla På Gränsen ovat saaneet nimensä hyvin erilaisin perustein. Käsittelin pro gradu ‑työssäni kauppakeskusten nimiä ja pyrin luomaan niistä mahdollisimman kokonaisvaltaisen kuvan. Ne muodostavat kiintoisan nimiryhmän, johon ei ole tähän asti juuri perehdytty. Tutkin nimien rakennetta, merkityksiä ja vuorovaikutuksellisia funktioita ja perehdyin nimenkäyttäjien näkemyksiin.

Kauppakeskusnimien kieli ja ominaispiirteet

Yritysnimien kielellisen alkuperän määrittäminen on usein hankalaa, mutta suurin osa kauppakeskusnimistä on selvästi suomenkielisiä. Kansainvälistyvästä maailmasta huolimatta suomenkielisyys pitää siis pintansa ainakin tässä nimiryhmässä. Suomen kielen käyttö voidaan toisaalta nähdä vain käytännöllisenä valintana, toisaalta sen voidaan ajatella olevan myös jonkinlainen myyntivaltti ja arvovalinta. Kokonaan suomenkielisiä ovat esimerkiksi nimet Ainoa, Iso Omena, Koskikeskus, Revontuli, Valo ja Veturi. Muita kauppakeskusnimissä esiintyviä kieliä ovat englanti (Citycenter ja Family Center), italia (Lanterna, suom. ’lyhty’), latina (Dixi, suom. ’olen puhunut’) ja ruotsi (Galleria Esplanad). Joukossa on myös niin sanottuja kansainvälisiä nimiä, jotka koostuvat tekosanoista (esim. Icco) tai universaaleista, usein latinaan pohjautuvista, sanoista, jotka eivät yhdisty mihinkään tiettyyn kieleen tai kulttuuriin (esim. Centrum, Forum ja Plaza). Lisäksi muutamat kauppakeskusnimet ovat sekakielisiä (esim. Rajalla På Gränsen ja Retail Park Veska).

3_17_mansikkapaikka.jpg

Iso Omena. Kuva: Kuvatoimisto Rodeo.

Kauppakeskusnimet ovat nimiryhmänä hyvin monimuotoinen ja heterogeeninen. Usein nimi koostuu pelkästä yksilöivästä nimenosasta: nimessä ei tällöin ole näkyvissä toimialaa tai yritysmuotoa osoittavia nimenosia tai selventäviä täydennysosia. Tämä yksilöivä nimenosa voi koostua niin olemassa olevaa kieltä edustavasta kuin täysin keksitystäkin sanasta. Pelkästä yksilöivästä nimenosasta koostuvat esimerkiksi nimet Aapeli, Capri, Entresse, H-talo, Isomyyri, Ogeli ja Sello.

3_17_mansikkapaikka2.jpg

Sello. Kuva: Kuvatoimisto Rodeo.

Yleisimmin yksilöivänä nimenosana on ilmaus, jolla on jokin merkitys. Tällöin nimi voi koostua esimerkiksi kaupunginosan pohjalta muodostetusta sanasta: Helsingin Kaarelassaon Kaari ja Lahden Karistossa Karisma. Nimi voi myös pohjautua alueen ryhmänimistöön, esimerkiksi Ainoa Espoon Tapiolassa kytkeytyy alueen Kalevala-teemaisiin nimiin, Sello Leppävaarassa puolestaan sotilassoittoon liittyviin nimiin. Nimi voi liittyä sijaintipaikkaan tai sen historiaan myös muulla tavalla: Puuvilla ja Willa esimerkiksi ovat saaneet nimensä paikalla olleiden tehtaiden mukaan.

Kun nimenä toimii ilmaus, jolla on merkitys, sillä voidaan pyrkiä yksinkertaisesti herättämään kuulijassa positiivisia mielikuvia (kuten nimillä Iso Omena, Mansikkapaikka ja Metropol), vaikka  nimi voi myös tuntua täysin umpimähkään valitulta (kuten nimet Komppi ja Liila). Kuulijassa voidaan pyrkiä herättämään positiivisia mielikuvia välillä kaukaakin haetun metaforan avulla. Iso Omena ja Metropol yhdistynevät nimenkäyttäjän mielessä mahtavan suurkaupungin sykkeeseen, Mansikkapaikka puolestaan viehättää aivan toisella tavalla: sillä haluttaneen assosioitua maaseudun rauhaan ja herättää nimenkäyttäjässä lämpimiä, kotoisia ajatuksia.

Myös paikannimi on yksilöivänä nimenosana varsin yleinen. Joskus kauppakeskusnimi voi koostua pelkästä paikannimestä; tämä on yleistä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tällaisia nimiä ovat esimerkiksi Itis (Itäkeskus), Kamppi ja Ogeli (Oulunkylä). Nimen slangimuotoisuudella voidaan kytkeä nimi paikalliseen identiteettiin.

Joskus kauppakeskusnimissä paikannimi liittyy toimialaa ilmaisevaan nimenosaan, jolloin muodostuu varsin perinteiseltä kuulostava nimi: esimerkiksi Martinlaakson Ostari, Palokan kauppakeskus tai Seinäjoen Torikeskus. Joissakin tapauksissa paikannimi yhdistyy sanaan, jolla on merkitys, myös yllätyksellisemmin, kuten nimissä Lohjantähti tai Malmin Nova.

Kauppakeskusnimien osana esiintyy jonkin verran myös henkilönnimiä. Tällöin kauppakeskus on voitu nimetä esimerkiksi jonkun alueella vaikuttaneen merkkihenkilön mukaan, kuten nimissä (Irwin) Goodman ja Minna (Canth).

Nimenkäyttäjien näkemyksiä

Selvitin keväällä 2016 toteuttamani kyselytutkimukseni avulla, millaisista kauppakeskusnimistä nimenkäyttäjät pitävät ja millaisista eivät. Pyrin myös selvittämään, millaisia ominaispiirteitä hyvällä nimellä on ja mitkä piirteet koetaan tärkeimmiksi. Pyysin vastaajia arvioimaan 20:tä kauppakeskusnimeä asteikolla 1–5 niin, että arvosana 1 oli huonoin, 5 paras. Pyrin valitsemaan listan nimet niin, että mukana oli mahdollisimman kattava otos erilaisia nimiä aineistostani. Osiossa korkeimmat arvosanakeskiarvot saivat Jumbo, Kamppi ja Revontuli. Listan häntäpäähän taas jäivät H-talo, Icco ja Chydenia. Osiossa, jossa pyysin vastaajia valitsemaan 20 nimen joukosta (eri nimet kuin edellisessä osiossa) kolme miellyttävintä ja kolme vähiten miellyttävää nimeä, pidetyimmiksi osoittautuivat Koskikeskus, Iso Omena ja Kaari, vähiten pidetyiksi Retail Park Veska, BePOP ja Matkus Shopping Center.

Osioiden tuloksissa voi nähdä yhtäläisyyksiä. Molemmissa osioissa menestyivät suomenkieliset, rakenteeltaan varsin yksinkertaiset nimet, huonoina taas pidettiin tekosanoja sisältäviä ja sekakielisiä nimiä. Vähiten pisteitä saaneiden nimien sanottiin olevan esimerkiksi tylsiä, rumia tai vaikeita taivuttaa. Osiossa, jossa kysyttiin kauppakeskusnimen tärkeimpiä ominaisuuksia, mainittiin useimmin hyvän nimen olevan helppo muistaa ja lausua sekä kuvaavan jotenkin kauppakeskusta tai sen ympäristöä. Esimerkiksi nimen kauneudelle ei annettu juurikaan painoarvoa.

On kiinnostavaa huomata, kuinka paljon tunteita kauppakeskusnimet nimenkäyttäjissä herättävät. Monet vastaajat innostuivat perustelemaan vastauksiaan varsin kärkkäästikin. Vahvat mielipiteet osoittavat jälleen, kuinka paljon nimiin kiinnitetään huomiota. Nimen merkitystä yritykselle ja sen imagolle ei siis pidä missään nimessä väheksyä. Kyselyni lopussa pyysin vapaaehtoisena lisätehtävänä vastaajia ehdottamaan hyvää nimeä kauppakeskukselle kotipaikkakunnallaan. Moni tunnettu kauppakeskus on saanut nimensä nimikilpailun kautta, joten jäämme odottamaan, shoppailemmeko vielä joskus esimerkiksi Näsinkulmassa Tampereella tai Pasilaukussa Helsingin Pasilassa.

Artikkeli perustuu kirjoittajan pro gradu -työhön Ostoksilla Rajalla På Gränsenissä – suomalaisten kauppakeskusten nimet. Helsingin yliopisto, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. 2017.




Kielikello 3/2017
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »