Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2017

Riitta Eronen

Alkusanat

Kieli ja tunteet

Kieli on paitsi yhteistä myös jokaiselle henkilökohtaista, joten sen käyttöön liittyy paljon tunteita. Tämä näkyy julkisessa keskustelussa ja erilaisissa suosikki-inhokkisanalistauksissa.

Tätä kirjoittaessani on käynnissä keskustelu mies-loppuisten virkanimikkeiden ja muidenkin sukupuoleen viittaavien sanojen käytöstä. Keskustelun käynnisti Aamulehdessä tehty päätös alkaa käyttää muita kuin sukupuoleen viittaavia ammattinimikkeitä, muun muassa eduskunnan puhemiehestä sanaa puheenjohtaja. Reaktiot vaihtelivat, äärimmillään päätöstä on tulkittu niin, että pian äiti ja isäkin kielletään ja pitää sanoa vanhempi.

Suomen kielen lautakunta  on ottanut kantaa sukupuolineutraalin kielen puolesta jo kymmenen vuotta sitten (2007), ja jo paljon sitä aiemmin Kotuksessa oli pidetty asiaa esillä. Niinkin varhain kuin  1994 Ulla Tiililä kirjoitti Kielikellossa, että kerran se vain kirpaisisi, jos puhemies muutettaisiin puheenjohtajaksi, mutta jos ei muuteta, polemiikki jatkuu. Ennustus osui oikeaan.

Kielenhuollon historia tuntee monia kiivaita kielikeskusteluja, joissa sanoja ei ole säästelty eikä kartettu nyt vihapuheeksikin luonnehdittavia sävyjä. Kiistoista yhteen tutustuttaa tämän lehden Vuosia varrelta -palsta, jossa kritiikin kohteena on koko kielenohjailu. Kuka määrää, millaista on hyvä kieli?    

Ainakin asiallisimman kielimuodon eli virkakielen hyvyyden kriteereistä vallitsee jonkinlainen yhteisymmärrys: sen on oltava asiallista, selkeää ja ymmärrettävää. Hyvään kielenkäyttöön kannustetaan eri maissa myös palkitsemalla. Erilaisista palkitsemistavoista kertoo hykerryttävästi selvitys erilaisista tähän tarkoitukseen kehitellyistä kepeistä ja porkkanoista eli kielipalkinnista.

Sekä keppi- että porkkanapalkintoja voisi jakaa myös monista julkiseen käyttöön tarkoitetuista nimistä. Eräitä näistä, kauppakeskusten nimiä (Kamppi, Iso Omena, Retail Park jne.) on tutkittu paitsi niiden kielen piirteiden kannalta myös kysymällä, mitä mieltä käyttäjät niistä ovat. Parhaina pidettiin suomenkielisiä, rakenteeltaan yksinkertaisia nimiä, huonoimpina sekakielisiä tai tekosanoja sisältäviä nimiä.

Myös Aleksis Kivi sai aikanaan ankaraa kritiikkiä. Hänen kirjojensa kieltä pidettiin niiden ilmestymisaikana esimerkiksi rakenteiltaan ruotsinvoittoisena, murteellisena ja sisällöltään osin arveluttavanaa. Tunnekuohut tasoittuivat, Kivestä tuli kansalliskirjailija, jota sekä luetaan ja esitetään että myös tutkitaan edelleen.  Tässä Kielikellon numerossa tutustutaan Kiven pienoisnäytelmien kieleen että Seitsemän veljeksen nimistöön. Tarkastelu osoittaa samalla, miten kaunokirjallisuuden avulla avautuvat mennyt aikakausi ja yhteiskunta, myös moninaisine tunteineen.




Kielikello 3/2017
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »