Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2017

Tiina Manni-Lindqvist

Kielivoimistelua

Ilmari Hakala

Kielivoimistelua: Missä, mistä ja minne?

Paikannimistä ei aina pelkän muodon perusteella voi tietää, taipuvatko ne ulko- vai sisäpaikallissijoissa, siis esimerkiksi Karvialla vai Karviassa. Testaa, tunnetko käytännöt: täydennä teksti suluissa annettujen nimien taivutusmuodoilla. 

1) __ (Alastaro) asuvat ovat varsinaissuomalaisia mutta 2) __ (Ylistaro) asuvat eteläpohjalaisia.

 Retkibussimme lähtee 3) __(Laukaa), pysähtyy 4) __ (Suolahti) ja jatkaa matkaa 5) __(Vesanto).

 Ystäväni on syntynyt 6) ___(Kylmäkoski) mutta asunut jo kauan 7) ___(Uusikaarlepyy).

 Olin matkalla 8) ___ (Korppoo) mutta jäin yöksi 9) __(Inkoo).

 Töysän kunta on nykyisin osa 10) ___ (Alavus).

 11) ___ (Ikaalinen) järjestetään vuosittain Sata-Häme soi -tapahtuma, 12) ___ (Kaustinen) taas kansanmusiikkijuhlat.

 2_17_kielivoimistelua.jpg

Kielivoimistelua: vastaukset

1) Alastarolla, 2) Ylistarossa. Suomalaiset kuntien, kaupunkien ja kylien nimet voivat taipua joko sisä- tai ulkopaikallissijoissa. Samanasuisetkin asutusnimet voivat taipua eri tavoin. On hyvä noudattaa paikkakunnan omaa käytäntöä.

3) Laukaasta, 4) Suolahdessa, 5) Vesannolle. Eri paikkakunnilla taivutus on kehittynyt omanlaisekseen. Esimerkiksi -lahti-loppuiset asutusnimet taipuvat pääasiallisesti sisäpaikallissijoissa (lahdessa). Kunnannimissä on kuitenkin useita ulkopaikallissijoissa taipuvia, kuten Korpilahdella tai Ruokolahdella.

6) Kylmäkoskella, 7) Uudessakaarlepyyssä. Nimen alkuosana oleva adjektiivi taipuu useimmiten jälkiosan mukaan, mutta joihinkin nimiin on vakiintunut taipumaton alkuosa. Vanha ja uusi ovat adjektiiveja, jotka paikannimien alkuosana yleensä taipuvat kaikkialla Suomessa.

8) Korppooseen, 9) Inkooseen. Illatiivin eli tulosijan taivutuspääte on -seen, kun nimen lopussa on pitkä -oo tai -öö. Jos nimen lopussa on lyhyt -o tai -ö (Töölö, Korso), taivutuspääte on vokaali + n: Töölöön, Korsoon.

10) Alavutta. Nimen partitiivimuoto ei ole aina itsestäänselvä: Varkaus : Varkautta, Muurame : Muuramea, Lammi : Lammia.

11) Ikaalisissa, 12) Kaustisella. Suurin osa (i)nen-loppuisista asutusnimistä taipuu monikollisissa sisäpaikallissijoissa (Ikaalisissa, Kauniaisissa). Yksiköllinen ulkopaikallissijataivutus (Kaustisella) on melko harvinainen. Mahdollinen on myös yksiköllinen sisäpaikallissija (Säyneisessä) tai monikollinen ulkopaikallissija (Paraisilla).

Näiden ja 21 000 muun asutusnimien taivutuksen voit tarkistaa Kotuksen verkkosivuilta osoitteesta www.kotus.fi/asutusnimihakemisto.




Kielikello 2/2017
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »