Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2017

Minna Saarelma-Paukkala

Sofia ja Onni, Svetlana ja Ahmed – satavuotiaan Suomen nimitrendit

Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna sata vuotta. Miltä maamme kansalaisten etunimistö näyttää tänä itsenäisyyden juhlavuonna? Millaisia ovat uusimmat nimitrendit ja kuinka kansainvälistä nykynimistömme on?

 viiva.gif

Satavuotisjuhliaan viettävä Suomi on entistä monikulttuurisempi, mikä heijastuu myös käytössä olevaan etunimistöön. Tilastokeskuksen mukaan maamme 5,5-miljoonaisesta väestöstä oli vuonna 2016 suomenkielisiä 88,3 prosenttia ja ruotsinkielisiä 5,3 prosenttia. Saamenkielisiä oli alle 2000 eli alle puoli promillea väestöstä. Vieraskielisten osuus oli noussut jo 6,5 prosenttiin, kun se esimerkiksi vuonna 1980 oli vielä 0,2 prosenttia ja vuonna 2000 noin 1,9 prosenttia. Suurin vieraskielisten ryhmä oli venäjänkieliset, joita oli yli 75 000, ja toiseksi suurin vironkieliset, joita oli yli 49 000.

Maahamme asettuneet ulkomaalaiset ovat luonnollisesti tuoneet mukanaan oman kulttuurinsa etunimiä. Uusia vierasperäisiä nimiä on omaksuttu nimistöömme myös kansainvälisestä populaarikulttuurista sekä lisääntyneen matkailun ja ulkomailla asumisen vaikutuksesta. Samoin kahden kulttuurin perheissä annetaan usein lapsille nimiä kummankin vanhemman nimiperinteestä.

Vierasperäiset etunimet eivät toki ole Suomessa mikään uusi ilmiö. Kristinuskon mukana maahamme omaksuttiin jo keskiajalla satoja raamatullisia nimiä ja kirkollisten pyhimysten nimiä, jotka ovat enimmäkseen heprean-, kreikan- ja latinankielisiä. Samoin Suomeen on omaksuttu eri aikoina runsaasti etunimiä Ruotsista, Saksasta, Venäjältä ja muista Euroopan maista. Usein vierasperäiset nimet ovat mukautuneet kieleemme niin, että ne tuntuvat nykyään täysin suomalaisilta. Esimerkiksi Sari-nimen taustalla on hepreankielinen Sarah ja Pentti-nimen taustalla latinankielinen Benedictus. Lisäksi suomalaisten käytössä on paljon omakielisiä etunimiä, kuten Rauha ja Toivo, joista monet tulivat suosituiksi jo 1800-luvulla kansallisuusaatteen vaikutuksesta.

Nimisuosikkeina Tuula ja Ritva, Timo ja Matti

Väestörekisterikeskus julkaisee nykyään verkossa tietoja koko Suomen elossa olevan väestön etunimistä, mikä mahdollistaa Suomen kansalaisten nykynimistön tarkastelun kokonaisuutena. Nämä nimitiedot ovat nähtävissä Avoimen tiedon ja yhteentoimivuuden palvelussa (Avoindata.fi). Tuoreimmat tässä palvelussa julkaistut aineistot on poimittu huhtikuussa 2017 (julkaisupäivä 2.5.2017).Tästä aineistosta löytyy hyvin monentyylisiä, 1900-luvun eri vuosikymmenten suosikkinimiä. Siinä korostuvat kuitenkin sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien nimet, onhan heidän osuutensa väestöstä suurin.

Kuva 1. Huhtikuussa 2017 elossa olleiden suomalaisnaisten ja suomalaismiesten 20 yleisintä ensinimeä (nimien jäljessä nimenkantajien määrät)

Tuula 31 950 Timo 45 777
Ritva 30 761 Juha 45 542
Anne 30 715 Matti 45 473
Anna 30 494 Kari 41643
Päivi 30 397 Mikko 39 239
Leena 29 662 Antti 38 797
Pirjo 29 011 Jari 38 463
Sari 27 942 Jukka 34 887
Minna 27 873 Markku 34 160
Marja 27 687 Mika 33 851
Riitta 26 212 Pekka 33 810
Tiina 26 057 Hannu 31 134
Tarja 25 184 Heikki 30 684
Pirkko 24 695 Seppo 29 587
Laura 23 626 Janne 27 790
Eeva 23 138 Ari 27 554
Seija 22 930 Sami 26 350
Liisa 22 894 Ville 25 776
Aino 22 848 Marko 25 343
Anja 22 727 Petri 24 370

Tyttöjen listan kärkipäässä on monia suurten ikäluokkien suosikkinimiä, kuten Pirjo, Riitta, Ritva ja Tuula, samoin kuin 1960-luvun suosikkeja, kuten Anne, Minna, Sari ja Tiina. Yleisimmillä naistennimillä Tuula, Ritva ja Anne on kaikilla hieman yli 30 000 nimenkantajaa.

Poikien listan kärkipäässä on niin sanottuja ikivihreitä etunimiä, jotka ovat olleet eri vuosikymmeninä suosittuja, kuten Antti, Heikki, Matti ja Mikko. Lisäksi siellä on monia suurten ikäluokkien suosikkinimiä, kuten Hannu, Kari, Markku ja Seppo. 1960-luvun suosikkeja edustavat taas Ari, Jari, Juha ja Mika.

Yleisimmillä miestennimillä Timo, Matti ja Juha on yli 45 000 elossa olevaa nimenkantajaa eli selvästi enemmän kuin naisten kärkinimillä. Tämä kertoo siitä, että Suomessa poikien nimenanto on perinteisempää kuin tyttöjen. Erilaisia etunimiä annetaan pojille vähemmän kuin tytöille.

Tyttöjen ykkösnimet nyt Sofia ja Ellen, poikien Onni ja Adrian

Miltä sitten näyttää uusimman sukupolven nimistö? Suomessa syntyi vuonna 2016 yhteensä 52 724 lasta, joista suomenkielisiä oli 44 777 (84,9 %). Suomenkielisten tyttöjen yleisin ensinimi oli Sofia ja yleisin jälkinimi Maria. Kaikkiaan tytöille annettiin 2 072 erilaista ensinimeä ja 2 612 jälkinimeä. Kolminimisyys on 2000-luvulla lisääntynyt selvästi. Vuonna 2016 kolmen etunimen saaneita oli jo 44,6 prosenttia eli lähes puolet tytöistä, kun yhden etunimen sai 1,7 prosenttia ja kaksi etunimeä 53,7 prosenttia tytöistä.

Kuva 2. Vuonna 2016 syntyneiden suomenkielisten tyttöjen ja poikien suosituimmat ensinimet.

Sofia 344 Onni 402
Aino 329 Väinö 379
Eevi 316 Elias 378
Venla 309 Leo 374
Emma 298 Oliver 323
Aada 281 Eetu 319
Pihla 279 Eino 298
Helmi 276 Noel 272
Ella 273 Leevi 262
Emilia 267 Niilo 244
Elli 254 Veeti 228
Lilja 252 Vilho 224
Enni 237 Mikael 216
Olivia 227 Nooa 215
Elsa 218 Rasmus 207
Mila 212 Lenni 199
Isla 210 Joel 198
Vilma 203 Hugo 195
Kerttu 196 Kasper 195
Amanda 194 Eemil 187

Suomenkielisten tyttöjen yleisimmät jälkinimet olivat Maria, Sofia, Aurora, Emilia, Olivia, Amanda, Ilona, Matilda, Aino ja Helmi (tässä järjestyksessä).

Vuonna 2016 Suomessa syntyi 3 127 ruotsinkielistä lasta, joista tyttöjä oli 1 545. Ruotsinkielisten tyttöjen suosituimmat ensinimet olivat Ellen, Emma, Saga, Molly, Alma, Amanda, Elsa, Emilia ja Alva.

Vuonna 2016 syntyneiden suomenkielisten poikien yleisin ensinimi oli Onni ja yleisin jälkinimi Juhani. Pojille annettiin kaikkiaan 1 731 erilaista ensinimeä ja 2 226 jälkinimeä. Vain yhden etunimen sai 1,8 prosenttia, kaksi etunimeä 51,6 prosenttia ja kolme etunimeä 46,6 prosenttia pojista.

Suomenkielisten poikien yleisimmät jälkinimet olivat Juhani, Olavi, Johannes, Mikael, Ilmari, Antero, Matias, Tapani, Onni ja Oliver.

Vuonna 2016 Suomessa syntyi 1 582 ruotsinkieliseksi merkittyä poikaa, joiden suosituimmat ensinimet olivat Adrian, Emil, Lucas, Hugo, William, Benjamin, Leo, Liam, Anton ja Felix.

Uusvanhoja, kansainvälisiä ja omakielisiä nimiä

Suomenkielisten lasten suosituimpien ensinimien listat paljastavat 2000-luvun vahvimman nimitrendin: lapsille annetaan ns. uusvanhoja nimiä, jotka ovat aiemmin olleet suosittuja noin sata vuotta sitten. Tällaisia edustavat tyttöjen listalla Aada, Aino, Amanda, Emilia, Emma, Helmi, Lilja, Sofia ja Venla sekä poikien listalla Eino, Hugo, Niilo, Onni, Vilho ja Väinö. Uusvanhojen nimien suosiota on selitetty sillä, että vanhemmat eivät yleensä halua antaa lapsilleen oman ikäpolvensa tai omien vanhempiensa ikäpolven nimiä, koska ne tuntuvat liian tutuilta ja kuluneilta ja niihin saattaa liittyä epämieluisia henkilömielikuvia. Sen sijaan näitä vanhempien ikäpolvien nimet koetaan tuoreemmiksi vaihtoehdoiksi.

Useimmat suomenkielisten lasten vuoden 2016 suosikkinimistä ovat taustaltaan vierasperäisiä. Monet niistä ovat olleet suomalaisten käytössä jo keskiajalta lähtien, kuten tytönnimi Kerttu, jonka taustalla on pyhimysnimi Gertrud, tai pojannimi Niilo, jonka taustalla on pyhimysnimi Nikolaus. Uudempia vierasperäisiä nimisuosikkeja näillä listoilla ovat esimerkiksi tyttöjen Isla ja Mila ja poikien Noel ja Rasmus. Uusia kansainvälisiä tulokkaita nimistössämme edustavat myös tytönnimet Erin, Melina, Mette, Neela ja Vanessa sekä pojannimet Luca, Mico, Miro, Oliver ja Robin, jotka ovat kaikki 2000-luvun 200 yleisimmän ensinimen joukossa. Kaikkia näitä on annettu jo 1900-luvulla, mutta vasta 2000-luvulla ne ovat nousseet todella suosituiksi.

Suomenkielisiä nimiä näillä vuoden 2016 suosikkilistoilla on joitakin. Tyttöjen 20 suosituimman ensinimen joukosta löytyvät Aino, Lilja ja Pihla – myös Helmi mielletään usein omakieliseksi nimeksi, vaikka sen taustalla on saksalainen Wilhelmina. Poikien vuoden 2016 kärkinimien listalla suomenkielisiä ovat Onni ja Väinö. 2000-luvun sadan suosituimman ensinimen joukosta löytyvät tyttöjen puolelta myös Aava, Hilla, Jade, Lumi, Minttu, Pihla, Pinja, Sini, Suvi ja Vilja, ja poikien puolelta Otso, Pyry, Toivo, Veikka ja Veikko. Vaikka suomenkielisiä nimiä ei kärkinimien joukosta paljon löydy, niitä luodaan jatkuvasti uusia ja annetaan erikoisina niminä lapsille. Nimenannon yksilöllistyminen onkin 2000-luvulla ollut vahva trendi.

Maahanmuuttajien värikäs nimistö

2000-luvun kuluessa maahanmuuttajien etunimet ovat alkaneet näkyä yhä selvemmin nimistössämme. Huhtikuussa 2017 elossa olleiden Suomen kansalaisten tuhannen suosituimman naisten- ja miestennimen joukosta löytyy useita suurimpien maahanmuuttajaryhmien suosimia nimiä. Monilla venäläisillä nimillä on tässä aineistossa jopa yli 500 nimenkantajaa. Tällaisia ovat naistennimet Anastasia, Ekaterina, Natalia, Svetlana ja Tatiana sekä miestennimet Andrei ja Ilja. Lisäksi venäläisillä ja suomalaisilla on perinteisesti ollut käytössään joitakin yhteisiä nimiä, kuten suositut naistennimet Anna, Olga, Sonja ja Tanja tai miestennimet Alexander, Anton, Leo ja Viktor.

Vironkielisen väestön nimistö ei sen sijaan nouse Suomen kansalaisten nimiaineistosta juurikaan esille. Tämä johtuu siitä, että Suomessa ja Virossa on käytössä paljon samoja etunimiä, kuten yleiset naistennimet Aino, Anne, Anu, Niina, Tiina ja Virve tai miestennimet Marko, Markus, Paavo, Raimo, Rauno, Taavi ja Toivo. Nykynimistöstämme löytyy kuitenkin harvinaisempina sellaisia virolaisia naistennimiä kuin Kadri, Maarja, Mare, Reet, Triinu ja Ülle ja sellaisia miestennimiä kuin Andres, Elmar, Hendrik, Margus, Peeter ja Sander.

Myös muslimiväestön arabian- ja somalinkielinen nimistö erottuu nykynimistössämme selvästi. Yli 200 nimenkantajaa oli huhtikuussa 2017 sellaisilla naisten ensinimillä kuin Aisha, Amina, Fatima, Mariam, Miriam, Salma, Samira ja Yasmin ja sellaisilla miesten ensinimillä kuin Abdirahman, Abdullahi, Ahmed, Amir, Ibrahim, Karim, Mohamed, Mohammad, Mohammed, Muhammad, Omar ja Samir.

Suomen kansalaisten tuhannen yleisimmän ensinimen joukossa oli huhtikuussa 2017 myös joitakin aasialaisia nimiä, kuten vietnamilainen naisennimi Thi ja miestennimet Minh ja Thanh, sekä lukuisia muunmaalaisia nimiä. Tämä kertoo siitä, että satavuotiaan Suomen väestö – ja samalla sen nimistö – on yhä monimuotoisempaa.

Kirjoittaja on nimistöntutkimuksen dosentti ja Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja. Häneltä ilmestyy syksyllä 2017 uusi teos Etunimikirja, suomalaiset nimitrendit 2000-luvulla (SKS).




Kielikello 2/2017
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Kielikello

Kielikello-lehti siirtyy vuoden 2018 alusta kokonaan verkkoon vapaasti luettavaksi. Samalla lehti lakkaa ilmestymästä painettuna.

Kielikellon arkisto

Kielikellon arkisto sisältää suurimman osan lehdessä julkaistuista teksteistä vuodesta 1968 lähtien. Aineisto on vapaasti luettavissa, mutta sen käyttöön sisältyy ehtoja:
KIELIKELLON ARKISTON KÄYTTÖEHDOT

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

29.3.2016
Kielitoimiston sanakirja

Kielitoimiston sanakirjasta ilmestyi maaliskuun alussa uusi versio.

12.6.2015
Kielitoimiston kielioppiopas

Uusi Kielitoimiston kielioppiopas käsittelee kielen vaihtelua.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

27.6.2016
Mikä kielenpiirre kiinnittää huomiota?

Minkälaisia havaintoja yleiskielen seurantatalkoissa on saatu?

29.3.2016
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto on alkanut kerätä kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »