Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2017

Sirkka Paikkala

Japaninmeri eli Itämeri?

 Itämeri on vanha nimi suomen kielessä ja Itämeren rantavaltioissa, mutta myös Aasiassa on samansisältöinen meren nimi, joka on noussut poliittiseksi kiistanaiheeksi. Korean niemimaan ja Japanin välisen vesialueen nimi on japanilaisille Nihonkai ”Japaninmeri”, pohjoiskorealaisille Chosŏn Tonghae ”Korean itämeri” ja eteläkorealaisille Donghae ”Itämeri”.

Korealaiset pitävät omakielistä nimeään vanhimpana ja katsovat ”Japaninmeri”-nimen muistuttavan Japanin miehitysajasta vuosina 1910–1945, jolloin aluevaltausten vuoksi merialueesta muodostui Japanin sisämeri. Miehityskausi päättyi Japanin antautumiseen toisessa maailmansodassa vuonna 1945. Korealaisten mielissä nimi ”Japaninmeri” ilmaisee, että meri kuuluu Japanille. Korealaisten tavoite on, että nimi ”Itämeri” otetaan käyttöön tämän meren nimenä muissakin maissa ja kielissä.

2_17_itameri4.jpg

Kuva 1. Japanin keisarikunta 1942–1943. Punaisella Japani, tummalla oranssilla Japanin siirtomaat, vaaleammalla oranssilla Japanin nukkevaltiot ja miehitysalueet. Wikimedia Commons, piirros Heikki Sallinen.

Nykyään merialue on kansainvälistä vesialuetta, joka ei kuulu sen enempää Japanille kuin Koreoillekaan, ja sen rantavaltioihin kuuluu myös Venäjä. Niin venäjäksi kuin kiinaksikin meri on ”Japaninmeri” (Japonskoje more; Riben Hai).

Nimi ”Japaninmeri” on omaksuttu useisiin kieliin satoja vuosia sitten, ja sitä käytetään myös YK:n kuudessa virallisessa kielessä. Suomen kieleen Japaninmeri on otettu käännösnimenä eurooppalaisista kartastoista ja maantieteen oppikirjoista viimeistään 1860-luvulla eli aikana, jolloin maantiedon oppikirjoja alettiin kääntää suomeksi. Niin suomessa kuin monessa muussakin Euroopan kielessä nimi ”Japaninmeri” ilmaisee suuntaa ja sijaintia; sitä, että meri on Japanin edustalla tai sen yli kuljetaan Euraasian mantereelta Japaniin.

Koreat toivat asian kansainväliseen tietoisuuteen vaatimalla YK:n paikannimikonferenssissa 1992 Japaninmeren nimen uudelleen arvioimista, koska Koreoiden kannalta nimi liittyy kolonialismiin. Japani puolestaan katsoi, että Sea of Japan on kansainvälisesti hyväksytty nimi, jonka muuttaminen aiheuttaisi sekaannusta. YK on käyttänyt ”Japaninmerta” omassa työssään käytännön syistä ja esittänyt, että kiistelevien osapuolten olisi päästävä keskinäiseen sopuun asiasta.

Kiistan ytimenä on tulkinta YK:n paikannimikonferenssien päätöslauselmasta (1977), joka käsittelee maantieteellisten alueiden nimeämistä kansainvälisissä kartoissa ja julkaisuissa silloin, kun alue ulottuu useamman valtion alueelle eikä yhteisestä nimestä päästä sopuun. Päätöslauselman mukaan tällaisissa tapauksissa tulisi kartoissa esittää kaikki vaihtoehtoiset nimet.

Koreoiden tulkinta on, että vesialueesta tulee käyttää englanniksi nimeä East Sea tai East Sea of Korea ja sen rinnalla mahdollisesti nimeä Sea of Japan. Japanin mukaan päätöslauselmaa ei voida soveltaa, koska osa alueesta on kansainvälistä vesialuetta, joten kartoissa ja julkaisuissa tulisi käyttää Japanin mielestä pelkästään jo vakiintunutta nimeä Sea of Japan

Kiista on vaikeuttanut kansainvälisen merikartoitusjärjestön IHO:n julkaisun S-23 Limits of Oceans and Seas päivittämistä. Julkaisusta on edelleen voimassa sen kolmas laitos vuodelta 1953, jossa meren nimenä on Japan Sea. Uuden laitoksen kiirehtimiseksi on perustettu IHO:n jäsenmaiden edustajista koostuva työryhmä (Revision of S-23 – Limits of Oceans and Seas – WG), joka on kokoontunut kaksi kertaa, Monacossa 2009 ja Singaporessa 2010. Ratkaisuksi on esitetty muun muassa nimen East Sea merkitsemistä rinnakkaisnimeksi liiteluetteloon ja kokonaan uuden nimen valitsemista yhteiseksi kansainväliseksi nimeksi. Japaninmeri-kiistassa ei kuitenkaan ole päästy sopuun, joten sen selvittely jatkuu edelleen.

 

 




Kielikello 2/2017
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Itämeri pintaa syvemmältä (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »