Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2017

Riitta Eronen

Alkusanat

Itää vai länttä?

Säätiedotuksia seuratessa tulee joskus pohtineeksi, onko oma kotiseutu Helsinki itää vai länttä ja pitäisikö varustautua Länsi-Suomeen ennustetun rankkasateen vai Itä-Suomeen ennustetun poudan mukaisesti.  (Helpottaa, jos ennusteessa mainitaan erikseen etelä ja rannikko.)  Mistä itä alkaa, mihin länsi päättyy?

Joskus Kielitoimistolta on myös kysytty, mitä oikeastaan tarkoittaa länsitontti: länteen ja siis auringonlaskuun avautuva tontti. Eteläsatama avautuu etelään ja Pohjoissatama pohjoiseen. Mutta miksi meillä sitten on Itämeri? Suomesta katsottunahan kyseessä on selvästi länsi- tai jopa etelämeri. Eduskuntaa myöten on tehty ehdotuksia, joiden mukaan nimi pitäisi muuttaa. Taustalla on paitsi täsmällisyyden tavoittelua myös poliittisia intohimoja, joita nimiin saattaa liittyä.

Miksi nimi kuitenkin on juuri Itämeri, ja mitä muita nimiä siitä ja sen osista on eri puolilla ja eri aikoina käytetty? Kysymyksiin vastaa Sirkka Paikkala laajassa artikkelissaan Itämeri pintaa syvemmältä.

Sukellus nimiin on sukellus historiaan ja yhteiskuntaan. Yksi pieni nimi voi juontaa kaukaa sekä ajallisesti että paikallisesti ja kuvata eri tavoin maiden ja kansojen välisiä kontakteja. Tämä näkyy niin henkilönnimissä, kylännimissä kuin vaikkapa uusille asuinalueille annetuissa nimissä, joista kaikista löytyy tietoa tästä Kielikellon numerosta. Paljon kertovat jo nykyistä suomalaista etunimistöä esittelevän kirjoituksen otsikossa esiintyvät nimet Sofia ja Onni, Svetlana ja Ahmed.

Nimien lailla muutkin sanat vaeltavat, ja näin kesän alkaessa on kiinnostavaa lukea, mistä tulevat monet lomanviettoon ja matkailuun liittyvät tutut sanat. Järven rannalle matkailuvaunuineen asettuvan karavaanarin mieltä voi huikaista, kun tietää, miten kauas sana karavaani palautuu: ”persian kielen kamelijonoa ja matkaseuraa tarkoittavaan sanaan ja se edelleen sanskritin kielen kamelin nimitykseen”. Tämä saadaan lukea Kirsti Aapalan ja Klaas Ruppelin loma- ja matkailusanojen etymologioita avaavassa kirjoituksessa.

Murteentutkimuksessa on Suomen kartalle vakiintunut selvä itä- ja länsimurteiden raja, joka on tullut Kielikellonkin lukijoille tutuksi jo pitkään jatkuneessa sarjassa Kieli kartalla. Tällä kertaa palstalla käsitellään sanoja hattu ja lakki, joiden käytöstä joskus syntyy kiistaa etenkin näin ylioppilaslakkien aikaan. Joidenkin mielestä sana ylioppilashattu on täysin väärä. Ymmärrystä lisännee levikkikartta: se näyttää sen selvän itämurteiden alueen, jolla hattu tarkoittaa päähinettä yleensä.

Ylioppilaslakki tai -hattu, kysymys sananvalinnasta on pieni verrattuna siihen tulevia ylioppilaita koskevaan suureen asiaan, että ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kokeeseen on suunnitteilla perustavaa laatua olevia muutoksia. Suunnitelmien mukaan koe olisi lyhenemässä kahdella tavalla, kaksipäiväisestä yksipäiväiseksi ja kuudesta tunnista neljään. Suomen kielen lautakunnan kannanotossa, perustellaan, miksi näin ei pitäisi tehdä.   




Kielikello 2/2017
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »