Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2017

Riitta Eronen

Suomi 100

Sanoin saavutettu – Suomen itsenäisyyden juhlavuosi Kotuksen verkkosivuilla

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi Kotuksen verkkosivuille on koottu runsaasti aineistoa otsikolla ”Sanoin saavutettu”. Sivuilla käydään läpi itsenäisyyden vuosikymmenet kielen, kirjoitusten ja puheiden näkökulmasta. Sivusto on osa virallista Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

1_17_SuomiFinland100-tunnus.jpg

1910-luku

Itsenäisyysjulistus ja E. N. Setälä

Kymmenluvun tärkein teksti on epäilemättä itsenäisyysjulistus, jonka Suomen eduskunta hyväksyi 6.12.1917. Tyhjästähän itsenäisyyttä ei lähdetty rakentamaan, vaan Suomella oli Venäjän suuriruhtinaskunnan osana jo autonominen asema pääkaupunkeineen ja hallintoelimineen. Myös suomen kieli oli jo vakiintunut niin virka- kuin muuhunkin käyttöön, ja sillä oli virallinen asema hallintokielenä. Muodoltaan kieli on nykysuomea, kuten itsenäisyysjulistuksen tekstistäkin näkyy:

”Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana. – – Ja laajalti yli sodan kaikkien kauhujen on kaikunut ääni, että yhtenä nykyisen maailman­sodan tärkeimmistä päämääristä on oleva, ettei yhtäkään kansaa ole vastoin tahtoansa pakotettava olemaan toisesta riippuvaisena.”

Itsenäisyysjulistuksen yhtenä laatijana ja allekirjoittajana mm. P. E. Svinhufvudin ja Kyösti Kallion lisäksi on paitsi senaatin jäsenenä myös kieliopin kirjoittajana historiaan jäänyt E. N. Setälä. Hän on myös Sanoin saavutettu -sivuston valinta vuosikymmenen ajan hahmoksi, jonka lukuisiin toimiin ja rooleihin sivuston linkit johdattavat.

1_17_setalapm.jpg

Setälä vuonna 1964 julkaistussa postimerkissä. Alakulmassa Setälän suvun puumerkki Z.
Kuvalähde: Wikipedia.

1920-luku

Uudet asiat, uudet sanat

Toisessa jaksossa käsitellään 1920-luvun ilmiötä, muun muassa 1921 voimaan tullutta sukunimilakia ja laajemminkin laillisuuden merkitystä nuoressa tasavallassa.

Tarkastelun kohteena on lisäksi kielenhuollon vakiinnuttaminen ja mm. Nykysuomen sanakirjan suunnittelun käynnistäminen. Myös sykkivän vuosikymmenen eri ilmiöitä ja niiden myötä ajan henkeä kuvataan. Yksi aikakauden uutuuksista oli elokuva – ja sana elokuva yksi vuosikymmenen uudissanoista. Sanan keksijä, kielentutkija Artturi Kannisto (1874–1943) esitellään sivustolla myös vuosikymmenen ajan hahmona.  

Elokuvan rinnalla oli jo 20-luvulla käytössä nykyisinkin tavallinen sana leffa. Sitä ja muita ajan slangisanoja käsittelee Kotuksen johtaja Ulla-Maija Forsberg hilpeässä blogissaan Mennään leffaan, se on kliffaa, joka sekin on osa juhlavuoden aineistoa. Forsberg päättää kirjoituksensa kehotukseen ”Tapaamisiin 30-luvulla”. Kehotukseen voi yhtyä: Kotuksen verkkosivujen juhlavuoden aineistoa täydennetään vuosikymmen kerrallaan (kunkin kuukauden viimeisenä arkipäivänä), ja Kielikellon ykkösnumeron ilmestyessä juhlasivuilla ollaan pian jo 30-luvun tunnelmissa. Käykäähän katsomassa! 

 

Osallistu Suomen sana -kilpailuun!

Osana Kotimaisten kielten keskuksen Sanoin saavutettu -hanketta on käynnistetty sanakilpailu Suomen sana, joka jatkuu lähes koko vuoden loppuun. Mikä sana kuvaa parhaiten satavuotiasta Suomea? Kilpailuun on jo ehdotettu kymmeniä sanoja, joiden kirjo on laaja: sisusta sipilöintiin ja alavasta sortovaltaan.

Suomen sana -kilpailun voittaja julkaistaan joulukuussa 2017. Kilpailuun voi osallistua Kotimaisten kielten keskuksen verkkolomakkeella ja Twitterissä tunnisteella #Suomi100sana.

Verkkolomake löytyy osoitteesta www.kotus.fi

Muuta Kotuksen Suomi sata -juhlavuoden ohjelmaa

Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkiston paikannimikokoelmista muodostetaan digitaalinen (sähköinen) arkisto, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2017 osana Suomi sata ‑juhlavuoden ohjelmaa.

Nimiarkisto kokoaa ja ylläpitää suomen- ja saamenkielisiä nimiaineistoja tutkimuksen ja nimistönhuollon tarpeisiin. Arkistossa on noin 2,7 miljoonan nimilipun verran paikannimitietoa. Arkisto on keskeinen osa kansallisesti merkittävää kielitieteen tutkimusaineistoa ja kansallista kulttuuriperintöä.

www.kotus.fi → Sanoin saavutettu. Aineiston on tuottanut Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivujen toimitus, johon kuuluvat Vesa Heikkinen (päätoimittaja), Bianca Holmberg, Anna-Liisa Kristiansson, Suvi Syrjänen, Riikka Tervonen, Risto Uusikoski, Sari Vaula ja Pia Westerberg. Sisältöä ovat laatineet myös muut Kotuksen asiantuntijat.




Kielikello 1/2017
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »