Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2017

Suomen kielen lautakunta

Aikuisten maahanmuuttajien kielenopetuksen laatu on varmistettava

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen järjestämiselle on yhteiskunnan edun nimissä luotava pysyvät rakenteet, jotka tukevat koulutuksen jatkuvuutta ja laadukasta järjestämistä.

viiva.gif

Suomen kielen opetuksen tarve maahan muuttaville on lisääntynyt nopeasti, ja tarve säilynee suurena tulevaisuudessakin. Riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon saavuttaminen on välttämätön edellytys suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumiselle. Merkittävä rooli tässä on  aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksella, josta suuri osa koostuu juuri kielen ja viestintätaitojen opettamisesta.

Vastuu kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä on lain mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koulutusta järjestävät hyvin monenlaiset ja monentasoiset tahot ely-keskusten järjestämien tarjouskilpailujen perusteella.

Kokemukset osoittavat, että kotoutumiskoulutuksen järjestäminen tarjouskilpailujen kautta yksityisenä palveluna johtaa usein kompromisseihin opetuksen laadussa. Vaikka Opetushallitus on laatinut kotoutumiskoulutukselle järjestäjiä sitovat opetussuunnitelman perusteet, koulutuksen käytänteet, sisällöt ja tulokset ovat erittäin kirjavia. Ely-keskuksilla ei ole eikä voikaan olla osaamista opetuksen laadun varmistamiseen.

Kotoutumiskoulutus on luonteeltaan tyypillinen koko yhteiskunnan toimintaa tukeva julkinen palvelu. Sen järjestäminen tarjouskilpailumenettelyn kautta yksityisen sektorin toimintana on jäänne ajalta, jolloin koulutuksen volyymi oli niin pieni, ettei pysyviä koulutusrakenteita ollut mielekästä järjestää. Kun kouluttajat vaihtuvat kilpailun mukaan, pitkäjänteisiä työelämäyhteyksiä ei voida rakentaa eikä koulutusta järjestäville tahoille kerry osaamista, joka varmistaa opetuksen laadun.

Nykyinen toimintamalli on myös johtanut siihen, että kouluttajiksi ei myöskään aina saada osaavimpia kielenopettajia, vaan opetusta päädytään antamaan hyvinkin puutteellisilla taidoilla.

Nykytilanteessa kotoutumiskoulutus olisi todennäköisesti sekä mielekkäämpää että kustannustehokkaampaa järjestää julkisesti tuotettuna palveluna. Samalla voitaisiin varmistaa koulutuksen yhdenmukaisuus ja laatu sekä järjestää kouluttajien rekrytointi niin, että alalla vuosien ja vuosikymmenten saatossa kertynyt osaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Suomen kielen lautakunta katsoo, että kotoutumiskoulutuksen järjestämiselle on yhteiskunnan edun nimissä luotava pysyvät rakenteet, jotka tukevat koulutuksen jatkuvuutta ja laadukasta järjestämistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää suomi toisena kielenä (S2) -opettajien pätevyysvaatimuksiin. Olisi myös luontevinta, että vastuu kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä olisi työ- ja elinkeinoministeriön asemesta opetus- ja kulttuuriministeriöllä, jolla on opetukseen ja sen laadun varmistamiseen liittyvää osaamista.

Kotoutumiskoulutus tulisikin liittää kiinteäksi osaksi muuta suomalaista koulutusjärjestelmää. Aikuisten perusopetusta uudistetaan parhaillaan siten, että kotoutumiskoulutuksen osana tarjottava luku- ja kirjoitustaidon opetus siirtyy aikuisten perusopetuksen yhteyteen. Sen jälkeenkin kotoutumiskoulutuksen kieliopintoja suorittaa edelleen huomattava määrä eri lähtökohdista tulevia maahanmuuttajia, joiden kielenopetuksen laadusta on pidettävä huolta.

 

Suomen kielen lautakunta keskusteli syksyllä 2016 maahanmuuttajien kielikoulutuksen järjestämisestä ja julkaisi kannanoton tammikuussa 2017.

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on päättää periaatteellisista ja yleisluonteisista kielenkäytön kysymyksistä.

 

Lautakunnan jäsenet vuosina 2015–2018

professori Jaakko Leino (puheenjohtaja)
toimittaja Ville Eloranta
opetusneuvos Minna Harmanen
osastonjohtaja Salli Kankaanpää (Kotimaisten kielten keskus)
kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä
nimistönsuunnittelija Kaija Mallat
suomentaja Sampsa Peltonen
professori Jari Sivonen

Lautakunnan sihteeri on erityisasiantuntija Sari Maamies.

 

 

 




Kielikello 1/2017
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Kielikello

Kielikello-lehti siirtyy vuoden 2018 alusta kokonaan verkkoon vapaasti luettavaksi. Samalla lehti lakkaa ilmestymästä painettuna.

Kielikellon arkisto

Kielikellon arkisto sisältää suurimman osan lehdessä julkaistuista teksteistä vuodesta 1968 lähtien. Aineisto on vapaasti luettavissa, mutta sen käyttöön sisältyy ehtoja:
KIELIKELLON ARKISTON KÄYTTÖEHDOT

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Alkaa tehdä ja alkaa tekemään rinnakkain yleiskielessä (Kielikello 1/2014)
Uusia taivutus- ja oikeinkirjoitussuosituksia (Kielikello 1/2014)

Lue lisää

Julkaisut

29.3.2016
Kielitoimiston sanakirja

Kielitoimiston sanakirjasta ilmestyi maaliskuun alussa uusi versio.

12.6.2015
Kielitoimiston kielioppiopas

Uusi Kielitoimiston kielioppiopas käsittelee kielen vaihtelua.

Kielitoimisto kouluttaa

25.10.2016
Oikeinkirjoitusta verkossa

Oikeinkirjoituskurssi itse opiskellen omaan tahtiin.

Ajankohtaista

11.10.2016
Tunnustus ansiokkaasta työstä suomen kielen tutkijana

Kotuksen entiselle johtajalle Pirkko Nuolijärvelle kunniapalkinto.

27.6.2016
Mikä kielenpiirre kiinnittää huomiota?

Minkälaisia havaintoja yleiskielen seurantatalkoissa on saatu?

29.3.2016
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto on alkanut kerätä kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »