Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2017

Suomen kielen lautakunta

Aikuisten maahanmuuttajien kielenopetuksen laatu on varmistettava

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen järjestämiselle on yhteiskunnan edun nimissä luotava pysyvät rakenteet, jotka tukevat koulutuksen jatkuvuutta ja laadukasta järjestämistä.

viiva.gif

Suomen kielen opetuksen tarve maahan muuttaville on lisääntynyt nopeasti, ja tarve säilynee suurena tulevaisuudessakin. Riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon saavuttaminen on välttämätön edellytys suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumiselle. Merkittävä rooli tässä on  aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksella, josta suuri osa koostuu juuri kielen ja viestintätaitojen opettamisesta.

Vastuu kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä on lain mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koulutusta järjestävät hyvin monenlaiset ja monentasoiset tahot ely-keskusten järjestämien tarjouskilpailujen perusteella.

Kokemukset osoittavat, että kotoutumiskoulutuksen järjestäminen tarjouskilpailujen kautta yksityisenä palveluna johtaa usein kompromisseihin opetuksen laadussa. Vaikka Opetushallitus on laatinut kotoutumiskoulutukselle järjestäjiä sitovat opetussuunnitelman perusteet, koulutuksen käytänteet, sisällöt ja tulokset ovat erittäin kirjavia. Ely-keskuksilla ei ole eikä voikaan olla osaamista opetuksen laadun varmistamiseen.

Kotoutumiskoulutus on luonteeltaan tyypillinen koko yhteiskunnan toimintaa tukeva julkinen palvelu. Sen järjestäminen tarjouskilpailumenettelyn kautta yksityisen sektorin toimintana on jäänne ajalta, jolloin koulutuksen volyymi oli niin pieni, ettei pysyviä koulutusrakenteita ollut mielekästä järjestää. Kun kouluttajat vaihtuvat kilpailun mukaan, pitkäjänteisiä työelämäyhteyksiä ei voida rakentaa eikä koulutusta järjestäville tahoille kerry osaamista, joka varmistaa opetuksen laadun.

Nykyinen toimintamalli on myös johtanut siihen, että kouluttajiksi ei myöskään aina saada osaavimpia kielenopettajia, vaan opetusta päädytään antamaan hyvinkin puutteellisilla taidoilla.

Nykytilanteessa kotoutumiskoulutus olisi todennäköisesti sekä mielekkäämpää että kustannustehokkaampaa järjestää julkisesti tuotettuna palveluna. Samalla voitaisiin varmistaa koulutuksen yhdenmukaisuus ja laatu sekä järjestää kouluttajien rekrytointi niin, että alalla vuosien ja vuosikymmenten saatossa kertynyt osaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Suomen kielen lautakunta katsoo, että kotoutumiskoulutuksen järjestämiselle on yhteiskunnan edun nimissä luotava pysyvät rakenteet, jotka tukevat koulutuksen jatkuvuutta ja laadukasta järjestämistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää suomi toisena kielenä (S2) -opettajien pätevyysvaatimuksiin. Olisi myös luontevinta, että vastuu kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä olisi työ- ja elinkeinoministeriön asemesta opetus- ja kulttuuriministeriöllä, jolla on opetukseen ja sen laadun varmistamiseen liittyvää osaamista.

Kotoutumiskoulutus tulisikin liittää kiinteäksi osaksi muuta suomalaista koulutusjärjestelmää. Aikuisten perusopetusta uudistetaan parhaillaan siten, että kotoutumiskoulutuksen osana tarjottava luku- ja kirjoitustaidon opetus siirtyy aikuisten perusopetuksen yhteyteen. Sen jälkeenkin kotoutumiskoulutuksen kieliopintoja suorittaa edelleen huomattava määrä eri lähtökohdista tulevia maahanmuuttajia, joiden kielenopetuksen laadusta on pidettävä huolta.

 

Suomen kielen lautakunta keskusteli syksyllä 2016 maahanmuuttajien kielikoulutuksen järjestämisestä ja julkaisi kannanoton tammikuussa 2017.

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on päättää periaatteellisista ja yleisluonteisista kielenkäytön kysymyksistä.

 

Lautakunnan jäsenet vuosina 2015–2018

professori Jaakko Leino (puheenjohtaja)
toimittaja Ville Eloranta
opetusneuvos Minna Harmanen
osastonjohtaja Salli Kankaanpää (Kotimaisten kielten keskus)
kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä
nimistönsuunnittelija Kaija Mallat
suomentaja Sampsa Peltonen
professori Jari Sivonen

Lautakunnan sihteeri on erityisasiantuntija Sari Maamies.

 

 

 




Kielikello 1/2017
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »