Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2016

Kirsti Aapala

Kysyttyä

Scandinavian Stockphoto

Himmeli, hyasintti, pipari ja glögi – Mistä ovat joulun tutut sanat peräisin?

 

4_16_piparit.jpgHyasintti

Vakiintuneen joulukukan hyasintin nimi tulee ruotsin kautta latinasta, jonne se on saatu kreikan kielestä. Kreikan kielen hyákinthos tarkoittaa villihyasintin lisäksi myös sinililjaa, erästä ritarinkannuslajia ja varjoliljaa sekä toisaalta sinistä jalokiveä. Vanha kreikkalainen taru kertoo myös Hyakinthos-nimisestä nuorukaisesta, jonka verestä kukan sanottiin syntyneen. Kukan nimi on todennäköisesti kuitenkin vanhempi kuin sen synnystä sepitetty taru.

Ensimmäinen joulukukaksi hyödetty hyasintti lienee Suomessa kukkinut v. 1879 erään helsinkiläisen kukkakaupan näyteikkunassa, ja kaupunkilaisten kerrottiin sankoin joukoin rientäneen ihailemaan kasvia.

Himmeli

Himmelin tapainen koriste on ollut tuttu muuallakin Euroopassa, ja sillä on juhlistettu sadonkorjuun päättymistä. Ruotsissa ja Suomessa himmelistä tuli kuitenkin joulukoriste. Suomessakaan se ei ole ollut suinkaan koko maassa tunnettu, vaan sen ydinaluetta ovat olleet Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme ja Uusimaa. Sanan himmeli takana on ruotsin kielen taivasta merkitsevä himmel.

Glögi

Hehkuviiniä tai muuta kuumaa ja maustettua juomaa tarkoittava glögi on lainaa ruotsista. Ruotsin sana glögg pohjautuu sanaliittoon glödgat vin ’hehkutettu viini’. Elias Lönnrot mainitsee sanakirjassaan v. 1874 saman juoman nimellä lökäri. Sanaa glögi on suomessa alettu käyttää 1900-luvun alkupuolelta lähtien.

Piparkakku

Sana piparkakku on osaksi lainattu ja osaksi käännetty ruotsin sanasta pepparkaka. Alkuosa siitä on tosiaan sama kuin pippuria tarkoittava peppar, ja jälkiosakin on lainaa samalta suunnalta. Piparkakkujen alkuperäinen mauste on ollut nimenomaan pippuri. Varhain niitä on makeutettu myös joko siirapilla tai hunajalla. Etenkin Saksan Nürnbergin piparkakut ovat olleet kuuluisia.

Piparkakut alkoivat siirtyä 1800-luvun lopulla Ruotsissa ja pian sen jälkeen Suomessakin joululeivonnaisiksi. Sitä ennen ne kuuluivat vain parempiosaisten juhliin.

Nämä sanat on poimittu Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilta Kysymyksiä ja vastauksia -palstalta: http://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia. Sinne on kerätty mm. sanojen ja sanontojen alkuperää eli etymologiaa koskevia kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia.



Kielikello 4/2016
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Kielikello

Kielikello-lehti siirtyy vuoden 2018 alusta kokonaan verkkoon vapaasti luettavaksi. Samalla lehti lakkaa ilmestymästä painettuna.

Kielikellon arkisto

Kielikellon arkisto sisältää suurimman osan lehdessä julkaistuista teksteistä vuodesta 1968 lähtien. Aineisto on vapaasti luettavissa, mutta sen käyttöön sisältyy ehtoja:
KIELIKELLON ARKISTON KÄYTTÖEHDOT

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Alkaa tehdä ja alkaa tekemään rinnakkain yleiskielessä (Kielikello 1/2014)
Uusia taivutus- ja oikeinkirjoitussuosituksia (Kielikello 1/2014)

Lue lisää

Julkaisut

29.3.2016
Kielitoimiston sanakirja

Kielitoimiston sanakirjasta ilmestyi maaliskuun alussa uusi versio.

12.6.2015
Kielitoimiston kielioppiopas

Uusi Kielitoimiston kielioppiopas käsittelee kielen vaihtelua.

Kielitoimisto kouluttaa

25.10.2016
Oikeinkirjoitusta verkossa

Oikeinkirjoituskurssi itse opiskellen omaan tahtiin.

Ajankohtaista

11.10.2016
Tunnustus ansiokkaasta työstä suomen kielen tutkijana

Kotuksen entiselle johtajalle Pirkko Nuolijärvelle kunniapalkinto.

27.6.2016
Mikä kielenpiirre kiinnittää huomiota?

Minkälaisia havaintoja yleiskielen seurantatalkoissa on saatu?

29.3.2016
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto on alkanut kerätä kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »