Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2016

Ulla Onkamo

Uutisia

Pitäjät pinnalla

Lukuisat kuntaliitokset ovat synnyttäneet tarpeen löytää jokin ilmaus, jolla viitataan liitoskuntien alueisiin. Viime vuosina kyläyhdistykset ja poliitikot ovat tehneet aloitteita pitäjä-sanan käyttöönotosta.

Vuonna 2014 Kiihtelysvaaran kyläyhdistykset antoivat alueestaan pitäjäjulistuksen ja esittivät Joensuun kaupungille, että se käyttäisi Kiihtelysvaarasta jatkossa pitäjä-nimitystä. Samaa mallia seurasi pian Pro Kesälahti ry, joka esitti Kiteen kaupunginhallitukselle, että kaupunki viittaisi Kesälahteen Kesälahden pitäjänä.

Tänä vuonna myös Hollolassa eri puolueiden jäsenet ovat tehneet yhdessä valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Hollola käyttäisi vastedes kaikissa virallisissa yhteyksissä vuoden 2016 alusta lakkautetun Hämeenkosken kunnan alueesta nimitystä Hämeenkosken pitäjä.

Kuopiossa puolestaan osayhteisvaltuusto eli väliaikainen kaupunginvaltuusto hyväksyi lokakuussa niin sanotun pitäjäraadin toimintasäännön. Pitäjäraadit ovat osa lähidemokratiamallia, jolla halutaan varmistaa asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen toteutuminen koko Kuopion alueella. Niitä perustetaan kuusi, yksi jokaiseen liitoskuntaan (aiemmin liittyneiden Riistaveden, Vehmersalmen, Karttulan, Nilsiän ja Maaningan lisäksi Juankoskiliittyy Kuopioon vuoden 2017 alusta). Liitoskuntien asukkaat valitsevat pitäjäraadin pitäjäkokouksessa.

Kuopiossa asiakirjoissa on kirjoitettu pitäjäraadin toiminta-alueista, mutta tällainen monimutkainen nimitys ei ole tarpeen. Jos käytetään termiä pitäjäraati, se oikeastaan edellyttää, että on olemassa myös pitäjiä: alueita voi siis kutsua rohkeasti pitäjiksi.

Edellä mainitut esimerkit pitäjä-sanan käytöstä ovat ilahduttavia, sillä Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuolto on jo pitkään suosittanut, että maalaismaisista liitoskunnista voisi käyttää nimitystä pitäjä erottamaan niitä toisaalta nykyisistä kunnista ja toisaalta pienemmistä kaupunginosista ja kylistä. Tämä käytäntö on suomen kielessä hyvä ja toimiva.




Kielikello 4/2016
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Sammatin pojasta Lohjan pojaksi? – Kuntien nimenmuutokset vuonna 2009 (Vapaasti luettavissa)

Kunta, kaupunki ja pitäjä (Vapaasti luettavissa)

Kuntaliitokset 2013 ‒ kunnannimestä pitäjännimeksi? (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Kielikello

Kielikello-lehti siirtyy vuoden 2018 alusta kokonaan verkkoon vapaasti luettavaksi. Samalla lehti lakkaa ilmestymästä painettuna.

Kielikellon arkisto

Kielikellon arkisto sisältää suurimman osan lehdessä julkaistuista teksteistä vuodesta 1968 lähtien. Aineisto on vapaasti luettavissa, mutta sen käyttöön sisältyy ehtoja:
KIELIKELLON ARKISTON KÄYTTÖEHDOT

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »