Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2016

Riitta Eronen

Kielivoimistelua

Kohtalo ja toivonta

KYSYMYKSET

Tiedätkö tai arvaatko, mitä nämä vanhat kielioppitermit tarkoittavat? Vastaukset ovat sivulla 42.

1) kohtalo

2) alus ja maine

3) sisäolento

4) toivonta ja käskentä

5) ehdonta

6) vajanta

7) tulo-aika

8) loppukahdennus

9) laatusana

VASTAUKSET

1) Keskeisten lauseenjäsenten, subjektin, predikaatin ja objektin, nimet on vanhoissa kieliopeissa ja sanakirjoissa muiden termien tavoin päädytty kääntämään ja selittämään. Lönnrotin varhaisia ehdotuksia näiden kolmen nimiksi olivat tekiä, sanoja ja kohtalo. Kohtalo tarkoitti siis objektia. Myöhemmin kohtalo korvautui sanalla kohde, jolla valaistaan yhä objektin merkitystä: objekti on sanomisen ja tekemisen kohde (esim. luen lehteä).

2) Alus ja maine ovat uudempia sanaehdotuksia (vuodelta 1857) subjektin ja predikaatin suomennoksiksi. Näitä nimityksiä käytettiinkin pitkään kieliopeissa ja oppikirjoissa, niin että vielä 1960-luvulla koulua käyneet saattavat muistaa ne. Subjektin suomennokseksi on tarjottu myös sanaa itsene.

3) Sisäolento on inessiivin (esim. muoto talossa) suomennos, jonka senkin moni saattaa yhä muistaa. Adessiivi (talolla) on vastaavasti ollut ulko-olentoInessiivi-sana on opittu niin hyvin, että sillä on sijansa jopa slangissa: lähdetään inessiiviin = sisälle.

3_16_sisaolennot.jpg

4) Toivonta ja käskentä ovat molemmat tarkoittaneet imperatiivia, käskymuotoa. Imperatiivin 2. persoona  (tule, tulkaa) on ollut käskentää, mutta 3. persoona (esim. tulkoon, tulkoot) toivontaa (lähde: Virtuaalinen vanha kirjasuomi).

5) Ehdonta on konditionaali (esim. kirjoittaisin); myöhemmin vakiintui suomenkieliseksi nimitykseksi ehtotapa.

6) Vajanta tarkoittaa abessiivia, sijamuotoa, jolla ilmaistaan jonkin puuttumista, siis vajautta (esim. kirjatta = ilman kirjaa).

7) Tulo-aika  (myös tuleva tai tulevainen) on tarkoittanut futuuria, jolle suomen kielessä ei ole omaa muotoa mutta jota ilmaistaan mm. ilmauksella tulla tekemään.

8) Loppukahdennus on yhä yleisesti tunnettu termi, mutta nykykieliopissa (Iso suomen kielioppi) sen nimi on rajakahdennus. Kielitoimiston sanakirjan mukaan loppukahdennus on eräiden sananmuotojen jäljessä esiintyvä seuraavan sanan tai liitepartikkelin alkukonsonantin pidentymä (esim. ääntämistavoissa otap pois, hernekkeitto, ei sadakkaan).

9) Laatusana on yhä tuttu adjektiivin suomennos. ”Sanaluokista nimisana vastaa kysymykseen mikä ja laatusana vastaa kysymykseen millainen”, opetettiin 60-luvun koululaisille.

Lähteitä ja lisätietoa:

Forsman Svensson, Pirkko: Virtuaalinen vanha kirjasuomi, VVKS. 5. osa, 1800-luvun kieli:

http://www.helsinki.fi/vvks/
katsaus_vanhaan_kirjallisuuteen/
5_1800/index.html

Koukkunen, Kalevi 1990: Atomi ja missi. Vierassanojen etymologinen sanakirja. WSOY.




Kielikello 3/2016
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »