Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2016

Riitta Korhonen

Kysyttyä

Yhdyssanojen painotus

Kysymys: Miksi jotkut radion ja television toimittajat ääntävät yhdyssanoja niin, että pääpaino tulee muualle kuin ensimmäiselle tavulle, esimerkiksi tähän tapaan: sääTIEdotus, pätkäpääMInisteri?  Monia kuuntelijoita tapa häiritsee.

Vastaus: Tällainen yhdyssanojen painotus mainitaan silloin tällöin erilaisilla ärsyttävien kieli-ilmiöiden listoilla. Siitä on myös lähetetty useita havaintoja Kielitoimiston yleiskielen seuruutalkoisiin (ks. www.kotus.fi). Virheellinen painotus voi aiheuttaa myös virhetulkintoja.

Suomen kielessä sanan pääpaino on tavallisesti ensimmäisellä tavulla riippumatta sanan pituudesta ja ensimmäisen tai toisen tavun pituudesta. Sen perustehtävänä on osoittaa sanojen rajoja. Seuraavissa esimerkeissä isoin kirjaimin on merkitty se tavu, jolle pääpaino sijoittuu:

SAde, UKkonen, TUUlinen

Paino on periaatteessa tärkeä yhdyssanoja ja erilleen kirjoitettavia sanaliittoja erottava tekijä: yhdyssanassa on pääpaino sanakokonaisuuden alussa (MUStamakkara, RANtakuntoon), mutta sanaliitossa painottuu kunkin sanan alku (MUSta MAKkara, RANta KUNtoon). Sanoja irrallaan tuotettaessa ero onkin yleensä selvä, mutta puheen virrassa ero kalpenee. Puheessa ensimmäinen tavu ei siis välttämättä selvästi erotu muita painollisempana.

Tuolla on taas se iso/lokki saalista vaanimassa.

Näillä vinkeillä ranta/kuntoon neljässä viikossa!

Tavallisesti ilmauksen esitysyhteys ohjaa kuulijaa oikeaan tulkintaan. – Painotussääntö ei tosin sovi partikkeleihin, sillä monet erilleen kirjoitettavat tapaukset ääntyvät yhdyssanamaisesti yksipainoisina: LUkuun ottamatta, SItä vastoin.

Myös erilaisissa vastakkain asettelevissa, korjaavissa tai muuten tunnepitoisissa ilmauksissa paino on usein muualla kuin sanan alussa. Tällöin puhutaan lause- tai lausumapainon vaihteluista:

Repussa onkin villaSUkat, ei -paitaa, aHaa!

Sanoin, että paitani on hiiLENvärinen eikä hiiRENvärinen.

NimenOmaan!

Sen sijaan sellaiset kysymyksessä mainitut yhdyssanat kuin sääTIEdotus ja pätkäpääMInisteri kuuluvat tekstilajiin, jonka on tarkoitus edustaa radion tai television neutraalin asiatyylistä uutis- tai kuulutuspuhetta. Yleisperiaatteen vastaiset painotukset pistävät tällaisissa yhteyksissä korvaan ja suotta ohjaavat kuulijaa kiinnittämään huomiota muuhun kuin itse asiasisältöön:

Asiasta neuvotellaaan maananTAIna.

Nyt seuraa sääTIEdotus.

Poikkeavat painotukset voivat etenkin kolmi- tai useampiosaisissa yhdyssanoissa aiheuttaa jopa sen, että kokonaisuutta on ensin vaikea hahmottaa. Seuraavien esimerkkien kaltaisia painotuskömmähdyksiä syntyy erityisesti kirjoitettua tekstiä ääneen luettaessa. Ne osoittavat, että painotukseen kannattaa asiallisiksi tarkoitetuissa yhteyksissä todella kiinnittää huomiota. (Osa esimerkeistä on saatu yleiskielitalkoista.)

pää-äänenKANnattaja (kyseessä ei ole ”pää-ääni” vaan tärkein äänenkannattaja)

varapuheenJOHtaja (ei ”varapuhe” vaan varalla oleva puheenjohtaja)

sivuelinKEIno (ei ”sivuelin” vaan toissijainen elinkeino)

lehtivuosiKERta (ei ”lehtivuosi” vaan lehden vuosikerta)

matkavuoroKAUsi (ei ”matkavuoro” vaan matkaan kulunut vuorokausi)

keskusrikosPOliisi (ei ”keskusrikos” vaan tärkeässä asemassa oleva rikospoliisi)

lisäjarruVAlo (ei ”lisäjarru” vaan ylimääräinen jarruvalo)

leirijumalanPALvelus (ei ”leirijumala” vaan erityinen jumalanpalvelus)

Kirjoittaja työskentelee Kielitoimistossa.




Kielikello 3/2016
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »