Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2016

Maija Saviniemi

Havaintoja

Nakitusrakenne

Kuka hoitaisi asiaa eteenpäin? Katseet painuvat palaverihuoneen pöytään. Hiljaisuuden katkaisee ehdotus, joka nykyisessä työyhteisössäni on saanut leikillisen nimen nakitusrakenne.

Nimityksellä tarkoitetaan ”Sinähän olet niin näppärä, joten...” -tyyppistä rakennetta. Vastaavaa muotoilua käyttää jo Tuomas puhuessaan Laurille Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä: ”Lauri, sinullahan on vakavin käsi ja tarkin silmä, astuppas rinnalleni tähän.” Liitepartikkeli -han välittää merkityksen siitä, että Tuomaan ilmaisema asiaintila on molemmille entuudestaan tuttua tietoa.

Nakitusrakenne ei liioin ole pelkästään suomalainen ilmiö. Esimerkiksi ruotsissa honungsfälla ’hunajaloukku’ voi viitata vastaavaan kielenkäyttötilanteeseen. Yle Puheen Lanttulataamossa 30.9.2015 johtajuusvalmentaja Isa Merikallio yhdisti kehumalla johtamisen Suomeenkin rantautuneeseen amerikkalaiseen toimintamalliin. Siinä kehutaan ensin ja pyydetään sen jälkeen tekemään jotain. Yritysvalmentajana tunnettu Jari Sarasvuo (2015: 193) kärjistää julkisen imartelun olevan valehtelun muoto.

Haluan kysyä just sulta

Nakittaa on johdos ’hiirenloukkua’ tarkoittavasta nakki-sanasta. Kielitoimiston sanakirjan mukaan se tarkoittaa varsinkin epämieluisten tehtävien teettämistä, esim. Tiskaaminen nakitettiin lapsille; Alikersantti nakitti alokkaat siivoamaan.

Erilaisille nakitustilanteille yhteistä tuntuu olevan se, että tehtävästä kieltäytyminen on vaikeaa. Olo voi olla kuin hiirellä silloin, kun nakki eli hiirenloukku napsahtaa. Nakitusrakenteen määritelmä on vielä jäsentämättä, mutta vastaansanomattomuuden lisäksi siihen liittyy direktiivisyys. Ison suomen kieliopin määritelmä lähtökohtanaan voi ajatella, että lausuman funktio on merkitsevämpi kuin sen kieliopillinen muoto. Keskeistä on, että molemmat osapuolet kokevat lausuman direktiiviseksi eli kehottavaksi.

Ensinnäkin nakitusrakenteessa voidaan viitata nakitettavan ikään tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.  Synnynnäisten ominaisuuksien lisäksi maininnan arvoisia voivat olla hankitut taidot tai muu erikoisosaaminen, esimerkiksi ”Ehdotan Minnaa. Minna tekee hyviä muistioita.” tai ”Sullahan on toimittajataustaa...?” Nakitettavan ominaisuuksiin voidaan viitata vaivihkaa esimerkiksi essiivillä: ”Lari voi ammattilaisena vastata tähän.”  

Henkilökohtaisiin ominaisuuksiin vetoaa myös rakenne ”Teepä se nuoremmuuttas” tai ”nuoremmakses”, jossa imperatiivimuotoa pehmentää liitepartikkeli -pa.  Ilmaukseen on vaikea reagoida kielteisesti kiistämättä lausuman totuusarvoa.  Rakenne voi esimerkiksi alkaa perusteluosalla ja sisältää niin-konjunktion, jota seuraa varsinainen tehtävänanto. Perustelu voi seurata myös vasta varsinaisen nakituksen jäljessä: ”Jos kirjoitan ekan version kiitoksista, ehditkö lukea ja korjata ja kommentoida? Sun tekstit ovat aina niin sujuvia ja kivalla kielellä kirjoitettuja, että haluan kysyä neuvoa just sulta.”

Toiseksi nakitusrakenteessa voidaan viitata ulkoisiin oloihin, joilla nakittamista voidaan perustella. Esimerkiksi lausuma ”Sinullahan on se sähköposti siinä auki...?” implikoi, että juuri tämän henkilön on kätevintä kirjoittaa viesti, joka pitää lähettää.

Olen edellä tehnyt varsin yleisiä havaintoja nakitusrakenteesta, jossa riittää tutkittavaa. Loppukevennyksenä täytyy vielä kertoa, miten päädyin kirjoittamaan tämän tekstin. ”Sinähän kirjoitat siitä Kielikelloon!” taisi olla tarkka sanamuoto.

Kirjoittaja on Oulun yliopiston suomen kielen yliopistonlehtori.

Lähteitä:

Hakulinen, Lauri 1978: Suomen kielen rakenne ja kehitys. Neljäs, korjattu ja lisätty painos. Otava: Helsinki.




Kielikello 3/2016
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »