Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2016

Marjatta Palander

Havaintoja

Teetänkö kyselyn vai teenkö sen itse?

Teettojohdoksia eli niin sanottuja teettoverbejä voidaan muodostaa johtimilla -tta, -ttä, -utta, -yttä, -tutta, -tyttä. Johdokset muodostetaan verbeistä, jotka voivat saada objektin ja jotka tyypillisesti ilmaisevat muutoksen aiheuttamista. Tällaisia teettojohdoksia ovat esimerkiksi teettää, arkikielessä joskus teetättää (johdettu verbistä tehdä), rakennuttaa (← rakentaa) ja kirjoituttaa (← kirjoittaa).

Teettojohdosten subjekti on yleensä ihminen, joka aiheuttaa kantaverbin ilmaiseman teon mutta ei itse toimi tekijänä. Teon suorittaja voidaan ilmaista adessiivilla: kirjoitutti kirjeen pojallaan, rakennuttavat talon paikallisella rakennusliikkeellä. Joskus teettojohdoksen subjektitarkoite on ei-inhimillinen tai abstrakti asia, esim. lumisade teettää ylimääräistä työtä tai mikä sinua ajattaa taas kaupunkiin. (Iso suomen kielioppi, § 313.)

Teettää, tilata vai osallistua?

Erilaisten tilaustutkimusten raportoinneissa käytetään usein verbiä teettää (teettää kysely, teettää tutkimus):

Taksiliiton Taloustutkimuksella tänä syksynä teettämä kysely kertoo, mitä mieltä kansalaiset todella ovat suomalaisesta taksijärjestelmästä.

Esimerkin tapauksessa kyselyn oli siis toteuttanut Taloustutkimus, ja sen oli teettänyt eli tilannut Taksiliitto.

Kyselyn teettäminen eli tilaaminen ja kyselyyn osallistuminen tuntuvat kuitenkin silloin tällöin sekaantuvan. Varsinkin kyselyiden, tutkimusten ja testien yhteydessä verbi teettää voi olla kaksitulkintainen: ilmaus kysely teetetään opiskelijoilla voidaan ymmärtää niin, että opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat kyselyn (tutkijan sijasta). Tarkoituksena olisi kuitenkin sanoa, että opiskelijat osallistuivat tutkimukseen täyttämällä kyselylomakkeen.

Väärinkäsityksen mahdollisuus käy erityisen hyvin ilmi seuraavassa esimerkissä:

Hankkeen päätavoitteeksi muodostui halu selvittää kenelle draama sopii. Soveltuvuutta tutkittiin Gardnerin älykkyysteorian pohjalta ja kohderyhmillä teetätettiin Gardnerin teoriaan perustuva älykkyystesti. Lisäksi tehtiin kaksi kyselylomaketta, joista toinen teetätettiin kohderyhmillä ennen draamakokeilua ja toinen draamakokeilun jälkeen. Kyselyillä selvitettiin, miten paljon merkitystä draaman soveltuvuuteen on itse yksilöllä ominaisuuksineen ja sosiaalisine taitoineen.

Tutkimuksesta selviää, että kohderyhmät, tässä tapauksessa opettajankoulutuslaitoksen oppilaat, itse eivät kuitenkaan laatineet älykkyystestiä eivätkä kyselylomakkeita vaan vain merkitsivät vastauksensa lomakkeisiin. Tekstin voisikin muotoilla paremmin esimerkiksi seuraavasti: – – Soveltuvuutta tutkittiin – – ja kohderyhmille tehtiin – – älykkyystesti / kohderyhmät osallistuivat testiin. Lisäksi tehtiin kaksi kyselylomaketta, joista toisen kohderyhmät täyttivät ennen ja – –.

Lisää teettämistä

Aina teettää-verbin yhteydessä ei esiinny testin kohteeseen viittaavaa adessiivia (teettää tutkimus jollakulla). Myös tällaiset lauseet voivat aiheuttaa väärinkäsityksen. Näissäkin tapauksissa olisi täsmällisempää ja selvempää käyttää verbejä tehdä, laatia tai toteuttaa:

Eräälle lukion ryhmälle harjoittelija oli teettänyt kyselyn, jossa opiskelijat saivat ehdottaa kertaustunnilla käsiteltäviä asioita ja kertoa, mikä oli ollut kurssilla vaikeinta. [Tulkinta: ’harjoittelija oli pyytänyt jotakuta laatimaan kyselyn opiskelijoille’. Paremmin: oli tehnyt kyselyn – – ~ harjoittelija oli laatinut opiskelijoille kyselyn, jossa he saivat ehdottaa – –.]

Koska olin teettänyt kyselyn paperilomakkeella, jatkoin analysointia syöttämällä paperiset vastaukset Webropol-ohjelmaan. [Epäselvä muotoilu, paremmin: Koska kysely oli laadittu paperilomakkeelle – – ~ Koska olin tehnyt kyselyn – –.]

Verkkokäyttöisellä välineellä voit sitä paitsi teettää kyselytutkimuksen valtakunnan tai vaikka koko maailman tasolla sen sijaan, että joutuisit keräämään vastaajat lähialueelta. [Tulkinta: ’joku toteuttaa tutkimuksen puolestasi’. Paremmin: – – voit sitä paitsi tehdä t. toteuttaa kyselytutkimuksen – –.]

Kysely teetätettiin internetissä Viisukuppila-foorumilla, ja siihen kertyi 24 vastausta. [Tulkinta: ’tilattiin kyselyn toteutus joltakulta’. Paremmin: Kysely tehtiin t. toteutettiin internetissä – –.]

Mitä testin tekijä tekee?

Teettää kysely (jollakulla) -ilmauksen kaksitulkintaisuus voi ainakin osin juontua kantaverbin tehdä (kysely tai testi) monenlaisesta käytöstä. Kun joku tekee testin, se voi merkitä ensinnäkin sitä, että hän ’laatii tai suunnittelee testin’:

Ylittääkö konffatarjonta [’konferenssi-’] pienen ihmisen ymmärryksen? Ei hätää, teimme pienen testin juuri sinulle. Vastaa muutamaan kysymykseen ja tiedät mihin mennä!

Toinen mahdollisuus on, että testin tekijä ’toteuttaa testin käytännössä’:

Halusimme tietää, miten tuotteemme toimivat verrattuna muihin markkinoilla oleviin aurinkoilmakeräimiin. Siksi teimme yksinkertaisen testin muovisella testiputkella, jonka tilavuus on 390 litraa.

Kolmas käyttötapa näyttää olevan se, että testin tekijä ’osallistuu testiin’ tai ’vastaa testikysymyksiin’:

Oppilailla meni 5–10 minuuttia testin tekemiseen.

Juuri tämä viimemainittu käyttö voi synnyttää sekaannusta, joka heijastuu myös teettää-johdokseen. Selvintä olisikin käyttää kokonaan eri verbiä kuin tehdä, esim. Oppilailla meni 5–10 minuuttia testivastausten kirjoittamiseen tms.

Kun tehdä-verbistä muodostetaan teettää-johdos, tekijä siirtyy kauemmaksi ja tulkinnanvaraisuus lisääntyy entisestään. Kannattaa siis miettiä tarkasti, miten kyselyistä ja testeistä raportoi. Yksiselitteiset verbit ovat aina hyvä ja varma valinta.

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori.




Kielikello 3/2016
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »