Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2016

Karoliina Markula

Perusasiaa

Olin huolissaan sinusta – vai huolissani?

Yleiskielessä käytetään omistusliitteitä. Ne ovat persoonan osoittavia tunnuksia, joilla viitataan esimerkiksi omistajaan tai tekijään.

Automme läpäisi katsastuksen.

Uskallatko maistaa leipomaani pullaa?

Omistusliitteet kiinnittyvät eritoten substantiiveihin, mutta myös esimerkiksi verbin nominaalimuotoihin ja joihinkin adjektiiveihin. Liitteen muoto vaihtelee persoonittain. Yksikön ja monikon kolmannessa persoonassa omistusliite on sama, joko vokaali + -n tai -nsa/-nsä, joskin -nsa/-nsä on vaihtoehtoaan harvinaisempi.

Muista lukita pyöräsi. | Olisipa enemmän teidän kaltaisianne. | He tapasivat toisensa jo kauan sitten. | Hän pinkaisi rautatieasemalle ehtiäkseen junaan. | Kävellessämme puistossa tuuli tyyntyi. | Puu oli myrskyssä kaatumaisillaan.

Omistusliite kuuluu lisäksi moniin tavan, tilan, asennon tai asenteen ilmauksiin. Niissäkin omistusliite mukautuu yleiskielessä lauseen tekijän persoonaan:

Olin huolissani sinusta.

Nukutko yleensä mahallasi vai selälläsi?

Monen kielitajussa sellaiset muodot kuin mielellään, huolissaan, innoissaan, selällään kuitenkin sopisivat myös ensimmäiseen ja toiseen persoonaan: ”teen sen mielellään”, ”nukut mahallaan”. Tällöin sanan lopun vokaali + -n ei miellykään kolmannen persoonan omistusliitteeksi:

Autan mielellään. | Emme olleet huolissaan. | Olette varmasti innoissaan uutisesta.

Tällaisissa tapauksissa loppuosa -llaan/-llään tai -ssaan/-ssään saattaa siis hahmottua pikemminkin osaksi, jonka avulla muodostetaan tapaa, asentoa tms. ilmaisevia sanoja eli adverbeja. Toisaalta yksittäisenkin puhujan kielessä voi esiintyä vaihtelua: Nukutko yleensä mahallaan ~ mahallas(i)?

Kielelle on tyypillistä, että yksi mutkattomasti muodostettavissa oleva muoto pyrkii valtaamaan alaa. Yleiskielen suositus on silti yhä käyttää omistusliitteitä persoonan mukaan: autan mielelläni, emme olleet huolissamme, olette varmasti innoissanne uutisesta.

Muutamissa sanoissa, kuten erillään, hajallaan, irrallaan ja aikanaan, on tosin yleiskielessäkin vakiintunutta vaihtelua: Minua harmittaa, kun en aikanani ~ aikanaan vaihtanut alaa. Sellaiset sanat kuin harvakseltaan, hiljalleen ja kommentoiva tavallaan ovat tyystin kivettyneitä, eikä niiden pääte riipu persoonasta:

Anna kiehua hiljalleen noin 10 min.

Kissan häntä tavallaan retkottaa velttona.

Mielellään on ehkä erityisen altis kiteytymiselle, koska se esiintyy usein lyhyissä verbittömissä vastauksissa, joissa se ei varsinaisesti viittaa mihinkään persoonaan:

Voinko tarjoilla teille teetä?

– Kiitos, mielellään.

Omistusliitteen mukautumattomuus on yleistä paitsi puheessa myös sosiaalisen median kielessä: Olin mielissään ku näin sut pitkästä aikaa! Kirjoittaminen yhteisöpalveluissa voi olla niin ripeää, että on joutuisinta käyttää yhtä liitettä kaikkialla. Aivan harvinainen piirre ei ole yleiskielisiksi tarkoitetuissa asiateksteissäkään: Kun kukko ja sen viisi kanarouvaa näyttivät tyytyväisiltä, olimme mielissään. – Suosituksen mukainen olisi siis kuitenkin muoto mielissämme.

Kirjoittaja on työskennellyt harjoittelijana Kielitoimistossa.




Kielikello 3/2016
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »