Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2016

Riitta Korhonen

Kysyttyä

Kolme juoksijaa keskeytti vai keskeyttivät kisan?

Kysyttyä: Nykyään näkee usein monikkomuotoista verbiä lukusanailmausten yhteydessä (Kolme juoksijaa keskeyttivät) yksikkömuodon sijaan (Kolme juoksijaa keskeytti). Onko sääntö muuttunut?

Vastaus: Kun lauseen tekijänä (subjektina) on lukusanan sisältävä ilmaus, on verbi yleiskielessä tavallisesti yksikössä. Verbi siis mukautuu yksiköllisen lukusanan muotoon, ei ilmauksen monikolliseen merkitykseen. Esimerkiksi seuraavissa tapauksissa esitetään uutisena, että kyseinen määrä juoksijoita keskeytti kisan ja kyseinen määrä ehdokkaita on kisassa mukana; verbi on yksikössä:

Kaupungin positiivisimman tittelistä kilpailee tänä vuonna neljä ehdokasta.

Monikkoa taas käytetään lähinnä silloin, kun kyseessä on tyhjentävästi tietty joukko: ’nämä/kaikki kolme juoksijaa keskeyttivät’.

Kaikki kolme juoksijaa keskeyttivät kisan.

Alkukilpailun perusteella valitut 10 finalistia kisaavat seuraavaksi rahapalkinnoista ja opiskelupaikoista.

Suomen (kaikki) kuusi suunnistajaa selvittivät tiensä finaaliin.

Auto törmäsi vastaan tulleeseen henkilöautoon, jonka neljä matkustajaa joutuivat sairaalahoitoon (autossa oli neljä matkustajaa).

Tämä kahtiajako on yleiskielen perussääntö. Ero epämääräisemmän ja täsmennetyn joukon välillä ei kuitenkaan aina ole täysin selvä. Sitä paitsi yksikön ja monikon horjunta johtuu siitäkin, että lukusanailmaukseen sisältyy suomessa aito muodon ja merkityksen ristiriita: onhan esimerkiksi ilmauksessa kolme juoksijaa sana juoksija yksikkömuotoinen, mutta kokonaisuus on merkitykseltään monikollinen. Monikko siis vain tuntuu tässä monien mielestä johdonmukaisemmalta muodolta.

Monikollisen verbin käyttäminen muulloinkin kuin täsmennetyn joukon yhteydessä on yleistynyt myös yleiskielisiksi tarkoitetuissa asiateksteissä. Jo vuonna 1900 suomen kielen professori Arvid Genetz arveli yleiskielen mahdollisista muutoksista puhuessaan, että verbin monikkomuodon käyttö lukusanailmausten yhteydessä yleistyy: ”näyttää siltä, että predikaatti pyrkisi yksikkösäännöstä kokonaan vapaaksi”.

Verbin vapautumispyrkimykset eivät kuitenkaan ole toistaiseksi tuottaneet muutosta yleiskielen sääntöön. Sitä, muuttuko yleiskielen sääntö seuraavankaan sadan vuoden aikana yleistävästi sekä yksikön että monikon sallivaksi, on mahdotonta ennustaa.

 

Lue lisää:

Genetz, Arvid 1900: Katsaus suomen kielen käytäntöön vuosisadan lopussa. Esitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1900. – Öfversigt af Finska Vetenskaps-societetens förhandlingar XLII. 1899–1900, Helsingfors.

Kielitoimiston kielioppiopas. Kotimaisten kielten keskus 2015, s. 164–165.

Kielitoimiston ohjepankki: www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/318.




Kielikello 2/2016
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »