Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2016

Raija Moilanen

Perusasiaa

Kellonaikojen merkitseminen

Suomenkielisissä teksteissä kellonajan tunnit ja minuutit erotetaan toisistaan pisteellä. Tunteihin ei merkitä etunollia, eikä minuutteja merkitä kahdella nollalla paitsi silloin kun halutaan korostaa täsmällistä kellonaikaa. Sanan kello voi lyhentää muotoon klo:

Seminaari alkaa klo 9.15.
Näyttely on avoinna sunnuntaina klo 12–18.
Bussi lähtee aikataulun mukaan klo 9.00.
Nauti herkullinen lounas meillä ma–pe klo 10.30–14.

Keskiyötä voi merkitä joko kahdella nollalla tai 24:llä.

Keskiviikkona 23.3. on perinteinen karaoke klo 20–24.
22.30–00.00 Iltajatkot Puimalassa

Ensimmäistä keskiyön jälkeistä tuntia merkitään yhdellä nollalla.

Viimeinen juna lähtee kello 0.15.

Aamuyön tunteihin nollan voi selvyyden vuoksi merkitä:

Olemme auki päivittäin 10–01 (tai 10–1)

Kaksoispiste

Kaksoispisteellistä (kansainvälisen standardin mukaista) merkintätapaa käytetään mm. tietoliikenteessä, esimerkiksi junien ja bussien aikataulujen hakujärjestelmissä, digitaalisissa kelloissa yms. Niissä käytetään usein myös nollia, koska kellonajalle on varattu tietyn kokoinen tila:

Helsinki 18:52

Kemijärvi 09:00

Turku, satama 7:53

Jyväskylä, Matkakeskus 12:25

21:00–00:00 Avantgardeyö (radio-ohjelman aikataulu)                       

Kymmenes- ja sadasosasekunnit

Tunnit, minuutit ja sekunnit erotetaan toisistaan pisteellä, koska ne eivät kuulu desimaalijärjestelmään. Sen sijaan kymmenes- ja sadasosasekunnit kuuluvat, joten ne erotetaan sekunneista pilkulla:

Hänen tuloksensa oli 9.06.25. [9 tuntia 6 minuuttia 25 sekuntia]

Hänen tuloksensa oli 9.06.30,4. [9 tuntia 6 minuuttia 30 sekuntia, 4 kymmenesosasekuntia]

Kun on ilmoitettava esimerkiksi työpäivän pituus, selvintä on merkitä tunnit ja minuutit erikseen (eikä minuutteja tunnin ”desimaaleina”).

7 t 15 min

Taivutus

Kellonajan ilmauksissa numerot taipuvat samoin kuin muutkin luvut. Jos taivutuspäätettä ei lisätä, luku on perusmuodossaÖ:

Tilaisuus alkaa klo 12.15. [kaksitoista viisitoista]

Kun aikaa ilmaiseva luku taipuu, luvun perään lisätään kaksoispiste ja taivutuspääte.  Luvuissa 11–19 taivutuspääte tulee yhdyssanan ensimmäisen osan mukaan (12:een = kahteentoista, 15:tä = viittoista):

Tarvittavat välineet voi hakea klo 15:n jälkeen [kello viidentoista jälkeen].

Tulen varmasti kello 12.15:ksi. [kahdeksitoista viideksitoista]

Lapset on hyvä hakea jo kello 16:n paikkeilla. [kuudentoista]

Kokous loppuu kello 15:n ja 16:n välillä. [viidentoista ja kuudentoista]

Älkää tulko paikalle ennen kello 14:ää [neljäätoista].

Varsinkin kellonajoissa, joissa on mukana tunnit ja minuutit, oikean taivutuspäätteen valitseminen saattaa olla hankalaa. Jos on epävarma taivuttamisesta, voi yrittää muotoilla lauseen toisella tavalla:

Kaikkien lähtijöiden on oltava paikalla jo ennen kello 14.15:tä.

~ Kaikkien lähtijöiden on oltava paikalla viimeistään kello 14.15.

Tällaisen kellonajan voi jättää taivuttamattakin, jos siihen liittyy jälkeen-, mennessä-, asti-, saakka- tai ennen-sana.

Tulen paikalle kello 17.30:n jälkeen. ~ Tulen paikalle kello 17.30 jälkeen.

Tulen paikalle kello 15.15:een mennessä. ~ Tulen paikalle kello 15.15 mennessä.

Tilaisuus jatkuu klo 17.30:een asti ~ Tilaisuus jatkuu klo 17.30 asti.

Viisi tai viittä vaille

Kun kerrotaan kellonajasta, joka on vaille tai yli tasatunnin, minuuttimäärää tarkoittavasta lukusanasta voidaan käyttää joko perusmuotoa eli nominatiivia (esim. viisi yli) tai partitiivimuotoa (viittä yli). Itse tasatunti puolestaan ilmaistaan perusmuodolla (yli viisi) tai genetiivillä (yli viiden). Merkitykseltään ja käyttöaloiltaan ilmaukset ovat yleiskielessä tasavertaiset.

Ohjelma alkaa viisi ~ viittä (minuuttia) vaille ~ vailla kolme ~ kolmen.

Lähden viisi ~ viittä yli viisi ~ viiden.

Juna oli perillä vasta kaksikymmentä ~ kahtakymmentä vaille kuusi ~ kuuden.

Lippujonoon kannattaa mennä jo kymmenen ~ kymmentä yli yhdeksän.

Ympäri vuorokauden

Ilmaus 24/7 on tavallinen erityisesti ilmoitustyyppisissä teksteissä. Sen merkitys on ’aina’, ’24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa’.  Lyhyytensä vuoksi sitä näkee käytettävän myös asiateksteissä yhdyssanan osana. Lukutapa on silloin erityisen hankala. Asiateksteissä on parempi muotoilla asia sanallisesti. Vaihtoehtoisia ilmaustapoja ovat mm. aina, jatkuvasti tai ympäri vuorokauden auki, käytössä tai käytettävissä; ympärivuorokautiset palvelut tms.

Alimman kerroksen 24/7-tila työasemineen on tarkoitettu korkeakouluopiskelijoille. → ympäri vuorokauden auki oleva tila

Koululaisten hoitojärjestelyt ja hyvinvointi 24/7-taloudessa (vanhempien työaika on epäsäännöllinen) → taloudessa, jossa vanhemmilla on epäsäännöllinen työaika / perheissä, joissa vanhemmat ovat vuorotyössä

Kellonajoista ja ajanilmauksista on ohjeita myös Kielitoimiston ohjepankissa osoitteessa www.kielitoimistonohjepankki.fi ja Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta.

 




Kielikello 2/2016
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »