Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2016

Riitta Korhonen

Kysyttyä

Ovatko järjestysluvut lukusanoja vai adjektiiveja?

Kysymys: Alakoululaiseni äidinkielen oppikirjassa kerrotaan, että järjestysluvut olisivat adjektiiveja. Eivätkös ne ole lukusanoja?

Vastaus: Järjestysluvut, kuten neljäs ja viidestoista, ovat kyllä lukusanoja, mutta niitä voi hienosyisemmin luokitellen pitää myös adjektiiveina. Vastaus kysymykseen sanaluokasta riippuu siis pitkälti siitä, millä perusteilla sanoja jaotellaan sanaluokkiin.

Merkityksen kannalta järjestysluvut kuuluvat samaan joukkoon kuin perusluvut eli sellaiset sanat kuin viisi ja seitsemäntoista. Järjestysluvut asettavat puheena olevia asioita, olioita tms. järjestykseen, ja perusluvut taas ilmaisevat määrää:

Järjestyslukuja

Lauantaina oli viides hääpäivämme.
Ihmisoikeusneuvosto kokoontuu kesäkuussa yhdenteentoista istuntoonsa.

Peruslukuja

Juhliin on kutsuttu kymmenen vierasta.
Ehdotusta käsiteltiin peräti kuudessa kokouksessa.

Molemmat taipuvat muiden nominien tapaan sijamuodoissa sekä yksikössä että monikossa: viidessä, viisissä, viidennessä, viidensissä. Yhteisten merkitys- ja taivutuspiirteiden takia järjestys- ja perusluvut onkin perinteisesti luettu kuuluviksi samaan lukusanojen eli numeraalien sanaluokkaan. Niillä on kuitenkin eroja siinä, miten ne käyttäytyvät lauseessa.

Perusluku voi toimia substantiivi-ilmauksen pääsanana (esim. kolme pientä venettä), jonka mukaan muut kokonaisuuden sanat ovat partitiivimuodossa ja yksikössä (pientä venettä), vaikka merkitys on monikollinen. Järjestysluku ei käyttäydy näin.

Perusluku: [Kolme pientä venettä] purjehti … (veneitä kolme)

Järjestysluku: [Kolmas vene] purjehti… (veneitä yksi)

Järjestysluvut toimivatkin lauseessa pitkälti samaan tapaan kuin vaikkapa superlatiivimuotoiset adjektiivit, kuten paras ja nopein. Ne voivat olla mm. substantiivi-ilmauksen määritteitä:

Uran paras / kolmas kisa oli juuri alkamassa.
Lehdessä oli uusi kuva nopeimmasta / kolmannesta juoksijasta.

Lisäksi järjestyslukuja ja superlatiivimuotoisia adjektiiveja yhdistää se, että ne yksilöivät, täsmentävät: järjestysluvut sijoittavat kuvattavan tiettyyn kohtaan asteikkoa (kolmas vitsi) ja superlatiivit asteikon ääripäähän (paras ja huonoin vitsi). Tämän piirteen takia niillä mm. on oma kiinteä paikkansa ennen kuvailevia adjektiiveja, kuten pieni ja lämmin:

Mikä on paras pieni digikamera? (ei: pieni paras)
Tämä on jo kolmas lämmin viikko! (ei: lämmin kolmas)

Järjestyslukuja voikin lausekäyttäytymisen perusteella pitää myös adjektiiveina. Tällainen ratkaisu on tehty mm. Isossa suomen kieliopissa (2004).

Muita omalla tavallaan täsmentäviä adjektiiveja ovat mm. ainoa, seuraava ja eri-ikäinen. Niistä ei käytetä vertailumuotoja, kuten ei käytetä järjestysluvuistakaan: ei sanota ”kolmannempi”, ”ainoampi”, ”seuraavin”, ”eri-ikäisin”. Yleensähän adjektiiveja voi vertailla. Kaikki adjektiivit eivät siis muodosta yhtenäistä ryhmää.

Oma kysymyksensä tietenkin on, miten syvälle sanaluokkajaon hienouksiin äidinkielen opetuksessa kannattaa sukeltaa. Voisi kuvitella, että koulukontekstissa lukusanoista riittäisi tieto, että taivutuksen ja merkityksen takia ne kuuluvat lukusanoihin. Olennaista toki on kertoa, että lukusanoilla – kuten muidenkin sanaluokkien jäsenillä – on keskinäisiä eroja ja että sanaluokkien rajat ylipäänsä ovat häilyviä.




Kielikello 1/2016
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »