Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2016

Tarja Riitta Heinonen

Palautepostia Kielitoimiston sanakirjalle

Kielitoimiston sanakirjan lukijat voivat nykyisin entistä helpommin kommentoida sanakirjan sisältöä ja ehdottaa muutoksia. Palautetta tuleekin toimitukselle runsaasti.

viiva.gif

Kielitoimiston sanakirja ilmestyi ensimmäisen kerran verkossa vapaasti luettavana marraskuussa 2014. Siitä pitäen me sanakirjan toimittajat olemme saaneet aiempaa runsaammin palautetta sanakirjan käyttäjiltä. Ensi vaiheessa palaute oli enimmäkseen ilonpurkauksia sähköisen sanakirjan ilmaisuudesta ja helppokäyttöisyydestä, mutta alusta alkaen on esitetty  myös erilaisia sisältöä koskevia toiveita ja parannusehdotuksia.

Palautetta toimitukselle voi lähettää aiempaan tapaan sähköpostitse: sanakirjaa lukiessaan voi lähettää viestin klikkaamalla kunkin sana-artikkelin yläpuolella olevaa kirjekuoren kuvaa. Sähköpostiviestin otsikosta näkyy, mitä sana-artikkelia lukiessa palaute on lähetetty. Palautetta voi nykyään antaa myös Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla (www.kotus.fi) olevien palautelomakkeiden kautta. Sivuille on lisätty kaksi erilaista palautelomaketta, joista toisen kautta kerätään tietoja mm. Kielitoimiston sanakirjasta puuttuvista sanoista ja toiseen voi jättää kaikenlaista palautetta sanakirjan sisällöstä ja toiminnasta. Nämä lomakkeet löytyvät esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjan toimitusta esittelevän sivun yhteydestä.

Kaikki palaute löytää tiensä toimituksen sähköiseen palautelaatikkoon ja jatkokäsittelyyn. Korjausehdotukset tarkistetaan ja korjaukset viedään tarpeen mukaan sanakirjaan. Sanaehdotukset kirjataan Kotimaisten kielten keskuksen nykysuomen sanatietokantaan, jota on kartutettu vuosikymmenien ajan (ks. Kielikello 4/2015: Siepparit sanapellossa – sanastus eilen ja tänään). Tärkeimmistä sanakirjasta puuttuvista sanoista laaditaan uusia artikkeleita. Kaikki muutokset ja lisäykset jäävät kuitenkin tässä vaiheessa odottamaan sanakirjan seuraavaa verkkopäivitystä. Päivityksiä tehdään suunnitelman mukaisesti 1–2 vuoden välein.

Lukijoiden sanaehdotuksia

Ilmianna sana! -lomakkeen välityksellä on saatu tähän mennessä toistasataa tietoa sanoista, joita ei ole sanakirjassa. Yleensä kyse on jo kielessä esiintyvistä sanoista, mutta sanakirjan käyttäjät ”ilmiantavat” myös sellaisia sanoja, jotka on tietoisesti luotu tiettyä tarkoitusta varten. Sanaehdotusten joukossa ovat olleet muun muassa smoothien suomalaistukset pehmilö ja pehmiö, defibrillaattorin vastineeksi tarjottu sykäytin sekä muistitikusta lyhennetty muistikku. Joskus uudismuodosteeksi arveltu sana on ollut jo käytössäkin (esimerkiksi sana seksiä ’harrastaa seksiä’). Johdoksista ja yhdyssanoista onkin vaikea tietää, onko joku keksinyt ne jo aiemmin, koska samat sananmuodostuskeinot ovat kaikkien  kielen puhujien käytössä.

Läheskään kaikki uudet sanat eivät pääse muitta mutkitta sanakirjaan, vaan sanan pitää olla ensin riittävän yleinen yleiskielessä. Tästä on kuitenkin kaksi poikkeusta: asiantuntijoiden termityössä luomia ja hyväksymiä uudissanoja voidaan lisätä sanakirjaan, vaikka niiden yleistymisestä ei vielä ole tietoa – tällainen on esimerkiksi sana arkeoni, joka on mukana sanakirjan uusimmassa päivityksessä. Myös hallinnolliset termit pidetään ajantasaisina: esimerkiksi viime vuonna (2015) käyttöön tullut virkanimike yhdenvertaisuusvaltuutettu (aik. vähemmistövaltuutettu) on otettu sanakirjaan heti, kun se on ollut mahdollista. Toimitus on saanut palautteissa tietoja myös vanhoista murresanoista, mutta useimmiten niiden paikka on paremminkin Suomen murteiden sanakirjassa (ks. kaino.kotus.fi/sms/). Nykyiseen yleiskieleen keskittyvä Kielitoimiston sanakirja sisältää kyllä jonkin verran murresanoja, esimerkiksi sellaisia kuin alvariinsa, nisu ja tassi, jotka tunnetaan laajalti Suomessa. Myös hiljattain suosioon pongahtaneet murresanat jytky ja vatuloida ovat päässeet sanakirjaan samoin yleisyysperustein.

Korjausehdotuksia

On aina hienoa, jos lukija huomatessaan virheen lähettää siitä sanakirjan toimitukselle tiedon. Japanista asti lähestynyt lukija huomautti  kirjoitusvirheestä, jonka myötä sana oli vaihtunut toiseksi (parannuttiin-verbin sijasta oli käytetty sanaa parannettiin). Toinen tarkka lukija, tällä kertaa Rovaniemeltä käsin, kertoi viestissään, että sana uusivuosi oli kirjoitettu yhdessä esimerkissä yhteen ja toisessa erikseen, ja ihmetteli, kumpi mahtaa olla oikein. Virhe korjattiin: juhlapäivää tarkoittava uusivuosi pitäisi kyllä kirjoittaa yhteen joka kerta eikä vain 50 prosentissa tapauksista.

Eri alojen asiantuntijat ovat todella kullanarvoisia tiedonantajia: uusimpaan päivitysversioon on palautteen nojalla korjattu muun muassa purjehdusalan termejä sekä sanojen työterveyslääkäri, teli ja toimintaterapia selitteitä. Palautteissa saadut selitykset on pyritty muuntamaan sanakirjaan niin, että olennainen sisältö välittyy lukijalle. Kaikki toimituksen viime vuoden aikana vastaanottamat korjausehdotukset eivät kuitenkaan ehtineet nyt julkaistuun sanakirjapäivitykseen. Korjausta odottaa vielä muun muassa sana ekstrovertti, jonka ensisijaiseksi kirjoitusasuksi psykologian terminä on tulossa ekstravertti.

Korjaus voi koskea myös sitä, että sanakirjassa olevaan sanaan liitetään uusia tai huomiotta jääneitä merkityksiä; häränsilmä-sanan viidenneksi merkitykseksi on lisätty ’maalitaulun keskusympyrä’, lukijan huomautuksesta tämäkin.

Muita toiveita

Sanakirjalta toivotaan joskus myös ominaisuuksia, joita sillä ei ainakaan vielä ole. Suomen kielen oppijoiden avuksi on esimerkiksi toivottu mahdollisuutta kuunnella hakusanat äännettynä tai nähdä jokaisesta taipuvasta sanasta sen kaikki taivutusmuodot. Taivutusmuotojen määrät ovat kuitenkin niin suuria, ettei kaikkien muotojen huomioiminen enää onnistuisi samalla tavalla artikkelinäkymässä kuin nykyään. Substantiivin taivutusmuotoja on noin 140, jos mukaan lasketaan possessiivisuffiksilliset muodot (esim. työni, koiraansa). Verbin taivutusmuotojen määrä on vielä suurempi. Käytännössä järkevimmältä tuntuu jonkinlainen kompromissiratkaisu, jossa muotoja annetaan hieman enemmän kuin nykyään.

Ääntämisnäytteet ovat tuttuja monista vieraskielisistä nettisanakirjoista, mutta suomen kielestä on olemassa vain koosteita puhujien itse tekemistä äänityksistä, ei systemaattista esitystä. Tällaiselle olisi siis tilausta, varsinkin oppijan sanakirjoissa, mutta Kielitoimiston sanakirjanvoimavarat eivät tähän nykyisinä niukkuuden aikoina riitä.

On myös toivottu pidempiä, valaisevampia selitteitä. Kielitoimiston sanakirjan selitysmallihan on paikoin varsin tiivis. Olemme saaneet palautetta muun muassa siitä, että juovainen- ja juovikas-sanat oli selitetty toisillaan ja että makkaraviipaleen selite ”viipale makkaraa” ei oikeastaan kerro enempää kuin itse sanakaan. Viipale makkaraa -tyyppiset selitteet ovatkin tavallaan vain osoituksia siitä, että hakusanana oleva yhdyssana on merkitykseltään läpinäkyvä: merkitys on osiensa summa. Tarkkaan lukien makkaraviipale-sanasta annetaan kyllä hieman muutakin tietoa: sanan käyttöä havainnollistava esimerkki Makkaraviipale leivän päällä osoittaa tyypillisen makkaraviipaleen käyttökontekstin reaalimaailmassa.

Kielitoimiston sanakirjan esimerkit on yleensäkin valittu täydentämään tai joskus jopa korvaamaan selitteitä. Kuitenkin tilanne, jossa sana selitetään  samantapaisella lähimerkityksisellä sanalla, on kieltämättä epätyydyttävä,  jos kumpikaan sana ei ole kirjan käyttäjälle tuttu tai jos kirjan käyttäjä olisi nimenomaan kiinnostunut sanojen välisistä pienistä merkityseroista. Lukijapalautteessa ihmeteltyihin juovainen- ja juovikas-sanoihin on nyt lisätty sanakirjaan tarkentavat selitteet, joista näkyy sanojen yhteys juova-sanaan, niiden kantasanaan. Kauaskantoinen suunnitelmamme onkin laventaa selitteitä ja lisätä linkkejä johdoksista kantasanoihin.

Koska sanakirjassa on yli satatuhatta hakusanaa, laaja-alaisia korjauksia ei ole mahdollista tehdä niin, että kaikki muutokset ehtisivät kerralla yhteen päivitykseen. Muutokset täytyy toteuttaa huolellisesti, koska yksi muutos yhdessä paikassa aiheuttaa tavallisesti myös monta muutosta toisaalla. Muutokset kertautuvat nopeasti, ja isohkojen sanaryhmien yhteydessä pitää korjata satoja ellei tuhansia artikkeleita. Sanakirja on eräänlainen keskinäisten linkkien verkko, jota pitää käsitellä varovasti, ettei se katkeile tai sumppuunnu.

Tulevaisuudessa

Toivomme lukijoilta edelleen palautetta, korjaus- ja lisäysehdotuksia. Kaikki muutosehdotukset eivät päädy sanakirjaan asti, mutta suuri osa kuitenkin.  Uudet sanat ja sanaehdotukset kerätään Kotimaisten kielten keskuksen nykysuomen sanatietokantaan, jossa ne pääsevät osaksi suomen sanaston yli satavuotista keruuta ja seurantaa. Lisäksi toivomme, että te sanakirjan käyttäjät rohkaistuisitte enemmänkin kokeilemaan sanakirjan monipuolisia hakutoimintoja, muitakin kuin perushakuna toimivaa ”Etsi hakusanoista” -hakua. Esimerkiksi tätä juttua varten valitsin hakutavoista ”Tarkennetun haun”, jonka avaamasta valikosta valitsin vaihtoehdon ”Etsi selitteistä” ja kirjoitin hakuruutuun ”murt”. Näin sain tarkasteltavakseni kaikki sanakirjassa murteelliseksi merkityt sanat, esimerkiksi verbit kuumua, kyörätä, tanssata ja viruttaa.

1_16_ilmiannasana.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjoittaja on Kielitoimiston sanakirjan toimittaja.




Kielikello 1/2016
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Siepparit sanapellossa – sanastus eilen ja tänään (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »