Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2015

Joanna Rydzewska-Siemiątkowska

Virkakielenhuolto Puolassa

Suomessa virkakieltä pidetään usein vaikeatajuisena, ja samanlainen mielikuva virkakielestä vallitsee myös Puolassa. Viranomaisia moititaan mm. siitä, että he eivät ota tarpeeksi huomioon lukijoita.

viiva.gif

Kielenhuoltajat moittivat puolan virka- ja lakikieltä kapulakieleksi jo 1920-luvulla. Esimerkki epäonnistuneesta oikeuskielestä on Puolan ensimmäisen presidentin murhaajan kuolemantuomio (1922). Siinä kerrotaan olleen 184 riviä tekstiä mutta vain kaksi virkettä.1

Suurimpia hankaluuksia viranomaisten teksteissä olivat jo tuolloin pitkät virkkeet, raskaat rakenteet ja outo sanajärjestys eli lauseen rakenteen piirteet. Lisäksi pitkät substantiivien ja verbaalisubstantiivien (eli verbistä johdettujen substantiivien) kasaumat vaikeuttivat lukemista.

Näiden ongelmien syynä on pidetty erityisesti saksan kielen vaikutusta puolan kieleen. Puolan valtio lakkasi olemasta vuosiksi 1795–1918 kolmen miehittäjän takia, ja sen alueet olivat muun muassa Itävallan ja Preussin alaisuudessa. Tämä tarkoitti puolalaisten laajamittaista saksalaistamista. Ulkomaalaisten viranomaisten (useimmiten saksalaisten) piti laatia asiakirjoja puolaksi, vaikka he eivät osanneet sitä riittävästi. Siksi he loivat kömpelöä virkakieltä lainaamalla puolalle vieraita ilmauksia ja rakenteita saksan kielestä. Pätevistä puolankielisistä virkamiehistä oli pula. Venäjän kielen vaikutus puolan kieleen jäi vähäisemmäksi ja koski enemmän puolan yleiskieltä.

Nykyisen virkakielen piirteitä

Useimmat edellä mainituista piirteistä kuuluvat edelleenkin Puolan virkakieleen. Niiden lisäksi tekstien ymmärrettävyyttä haittaa myös se, että pitkiä lakipykäliä lainataan suoraan tekstiin, vaikka teksti olisi tarkoitettu tavallisille kansalaisille.

Tähän liittyy myös puolalaiselle virkakielelle ominainen metatekstin käyttö.  Metateksti tarkoittaa fraaseja, jotka viittaavat itse tekstiin,  esim. ”Tämän yhteydessä haluaisimme ilmoittaa, että – –”. Niiden on tarkoitus lisätä tekstiin koherenssia, mutta ne tekevätkin kielestä mutkikkaamman ja virallisemman, joskus jopa mahtipontisen. Lukijaa ei myöskään aina puhutella suoraan, vaan käytetään passiivia, mistä syntyy persoonaton ja vieraannuttava tyyli.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                               

Nykyään virkakielen ymmärrettävyyteen vaikuttavat myös lainasanat. Niistä monet tulevat suoraan Euroopan unionin teksteistä, ja siksi niitä kutsutaan joskus ”brysselismeiksi”. Tällainen on esimerkiksi adjektiivista dedicated muodostettu sana dedykowany merkityksessä ’tarkoitettu’. Käytössä on myös muita muotisanoja, kuten ewaluacja (pro ocena ’arviointi’) tai kondycja (engl. condition pro sytuacja/stan ’tilanne’). Niitä ei suositella käytettäviksi.

Tavoitteena selkeä puolan kieli

Edellä mainittujen ongelmakohtien parantamisen tarve julkisessa tiedottamisessa oli taustalla, kun vuonna 2012 perustettiin Selkeän puolan kielen yksikkö Wrocławin yliopiston Puolalaisen filologian instituuttiin. Sen tavoitteena on laatia selkeän puolan kielen periaatteet plain language -liikkeen tapaan. Tavoitellaan siis selvää tekstiä, jota ”jokaisen ihmisen pitäisi pystyä ymmärtämään tietämyksestään ja koulutuksestaan riippumatta”.

Yksikön johtaja filosofian tohtori Tomasz Piekot korostaa, että nykyisen Puolan virkakielen tärkeimpiä haasteita on ”luoda uusi viestintämalli” ihmisten ja virastojen välille. Hänen mielestään tällä hetkellä jopa joillakin yrityksillä on tapana kirjoittaa asiakkailleen virastojen tyyliin, mikä voi olla jossain määrin myös kommunismin ajan relikti. Silloin kehitetty tyyli ylläpiti virkailijan asemaa, joka oli ylempi kuin tavallisen kansalaisen. Tätä ajattelutapaa on siis muutettava. Muutoksen halusta onkin jo myönteisiä merkkejä.

Muutos näkyy siinä, että vielä muutama vuosi sitten lähinnä vain yksityiset tahot kääntyivät yksikön asiantuntijoiden puoleen. Nyt yhä useammin myös julkinen sektori pyrkii omasta aloitteestaan mutta yksikön avustuksella parantamaan viestintäänsä ja kirjoittamaan eri tavalla kuin aikaisemmin.

Yksikön toiminnan tuloksena on julkaistu kielioppaita virkamiehille. Yksi näistä on eurokieltä analysoiva opas Miten kirjoittaa EU-hankkeista? (2010), joka on suunniteltu yhdessä aluekehitysministeriön kanssa. Oppaasta on tehty uusi versio (lokakuussa 2015), ja se on nyt tarkoitettu EU-hankkeiden tuleville suunnittelijoille. Siinä on muun muassa kuusi tehokkaan kirjoittamisen sääntöä, jotka liittyvät selkeään kieleen: ”Jaa teksti kappaleisiin, käytä lyhyitä ja hyvin tuttuja ilmauksia, kirjoita lyhyitä lauseita, pidä kiinni punaisesta langasta, käytä tavallista kielioppia, viittaa itseesi organisaationa ja puhuttele lukijaa”.  

Viranomaisten omana yhteistyönä puolestaan on ilmestynyt kolmiosainen opas tekstien laatimisesta Puolan pääministerin kansliassa (2015) ja opas kansalaisten palautteen käsittelystä (2015). Sen tehtävänä on tehostaa viestintää ja vahvistaa luottamusta kansalaisten ja valtion välillä. Siinä todetaan suorasanaisesti, että virkamiesten jargonia on vältettävä.

Lisääntynyt julkaisutoiminta liittynee viime vuosina käynnistettyihin virkakielihankkeisiin. Vuonna 2012 järjestettiin virkakielikongressi, jonka jälkeen alkoi ”Kansalaisille läheinen virkakieli” -kampanja muun muassa Puolan oikeusasiamiehen, Puolan kielen lautakunnan ja Puolan ylähuoneen johdolla. Tätä ennen oli jo aloitettu hanke nimeltä ”Äidinkieli – lisää suosikkeihin”, jonka tarkoituksena on edistää kielenhuoltoa ja kielellistä tietoisuutta eli puolalaisten vastuuta äidinkielestään. Hankkeen suojelija on Puolan presidentti.

Onnistumistarinoita

Selkeän kielen edistämiseksi on Selkeän puolan kielen yksikössä suunniteltu Logios-ohjelma, joka mittaa automaattisesti minkä tahansa tekstin luettavuutta. Se laskee sanojen ja lauseiden määrää ja kuvastaa tekstin ymmärrettävyyttä seitsenportaisella asteikolla, joka perustuu koulutusasteisiin. Mitä enemmän pisteitä asteikolla, sitä enemmän vuosia koulussa tarvitaan tekstin hahmottamiseksi.

Toinen ohjelma on uusi ja edellistä vähän edistyneempi Jasnopis-sovellus (Clearwriting),jota on suunniteltu Yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden yliopistossa Varsovassa (Uniwersytet SWPS). Tämäkin ohjelma näyttää asteikolla, miten vaikea teksti on, mutta siinä on myös lisätoimintoja, jotka syventävät tulosten tulkintaa. Ohjelman avulla voi muun muassa saada tietää, ovatko lauseet liian pitkiä ja sanat tai kappaleet liian vaikeita. Se myös itse ehdottaa korjauksia tekstiin ja tuottaa erilaisia tilastoja.

Kotimaisten kielten keskuksen virkakielikampanjaan liittyi kilpailu virastojen onnistumistarinoista. Myös Puolassa on kerätty hyviä käytäntöjä virkakielestä.

Yksi onnistumistarina on uusi henkilökorttihakemuksen malli. Puolan sisäasiainministeriö ja asiantuntijat Selkeän puolan kielen yksiköstä kehittivät yhdessä aiempaa selkeämmän mallin. Testivaiheessa sitä täydensivät ihmiset, joilla oli perusasteen koulutus. Tarkoituksena oli siis muokata lomakkeen ohjeet helposti ymmärtäviksi. Tuloksena on nyt uusi, jo käytössä oleva malli.  

Toinen onnistumistarina liittyy pilottihankkeeseen, jossa ihmisille lähetettiin maksumuistutus verosta selkeällä kielellä. Yhteistyössä Maailmanpankin kanssa kaksi verotoimistoa ryhtyi laatimaan tekstejä, joista karsittiin vakiintuneita juridis-hallinnollisia fraaseja ja joissa lukijaa puhuteltiin suoremmin. Siinä myös kerrottiin ystävällisesti siitä, mitä tapahtuu, jos ei maksa veroa. Tämän yhteydessä viitattiin kansalaisvelvollisuuteen. Kirjeen tyylin vaihto vaikutti siihen, että  ensimmäisen viikon aikana kirjeen saamisesta vero maksettiin aiempaan verrattuna melkein 50 % useammin.

Hyvä alku lähteä liikkeelle

Suomen ja puolan virkakielessä on paljon yhteisiä piirteitä maiden erilaisesta historiasta huolimatta. Nämä piirteet ovat joskus hankalia ymmärrettävyyden kannalta, ja niissä on parantamisen varaa. Kaikki käynnistyneet hankkeet molemmissa maissa viime aikoina kuitenkin osoittavat, että päättäjillä on halu ja kykyjä kehittää virkakieltä parempaan suuntaan.

 

Puolan nykyinen kirjakieli kehittyi vauhdikkaasti 1500-luvun puolivälissä. Laki- ja virkakielen kehitykseen ja ominaispiirteisiin ovat vaikuttaneet historialliset tapahtumat, kuten Puolan jaot ja kommunismin aika. Viimeisin on liittyminen Euroopan unionin jäseneksi vuonna 2004.

Puolan virkakieleen on vaikuttanut eniten saksan kieli ja jossain määrin myös venäjä.

Puolan kielen asema turvataan nyt vuoden 1997 perustuslaissa ja erillisessä asetuksessa.

Tärkein puolan kieltä huoltava laitos on Puolan kielen lautakunta, joka toimii tiedeakatemian puhemiehistön yhteydessä. Se on Kotimaisten kielten keskusta (Kotusta) vastaava yksikkö Puolassa ja kuuluu Kotuksen tavoin kansainväliseen EFNIL-verkostoon (European Federation of National Institutions for Language).

Viime aikoina virkakielen huoltoon on alettu kiinnittää enemmän huomiota ja yhä useammin myös valtion tasolla.

Lisää tietoa puolan kielestä ja sen huollosta suomeksi löytyy osoitteesta http://www.rjp.pan.pl/images/stories/
pliki/broszury/jp_finski.pdf
.

 

 

Kirjoittaja on Varsovan yliopiston suomen kielen jatko-opiskelija, joka tekee väitöskirjaa modaalisista ilmauksista puolan ja suomen lakikielessä. Hän oli syksyllä 2015 stipendiaattina Kotimaisten kielten keskuksessa.

 

Lisää tietoa

Puolan kielenlautakunta: http://www.rjp.pan.pl

Selkeän puolan kielen yksikkö: http://www.ppp.uni.wroc.pl/

Logios-ohjelma: http://www.logios.pl/

Jasnopis-ohjelma: http://jasnopis.pl/aplikacja

Klemensiewicz, Zenon 1972: Historia języka polskiego. Część III. Doba nowopolska. Warszawa: PWN.

Woźniak, Ewa 2014: ”Dziedzictwo staropolskie czy spuścizna zaborów - o składni języka urzędowego”, Poradnik Językowy 5, s. 43–53.



1Woźniak Ewa: Poradnik Językowy 5/2014, s. 43 (”Kieliopas”). 




Kielikello 4/2015
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Onnistumistarinat kierrättävät hyviä kokemuksia (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »