Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2015

Sari Maamies

Kysyttyä

Perimätieto ja genomitieto

Kysymys: Voiko ihmisen perimästä eli genomista puhuttaessa käyttää vierasperäistä termiä genomitieto, vai voisiko sen korvata ilmauksella perimätieto?

Vastaus: Ihmisen perintötekijöitä eli geenejä ja koko perimää eli genomia koskeva tutkimus on Suomessakin vilkasta, ja sen tulokset kiinnostavat myös suurta yleisöä. Genomia koskevaa tietoa kutsutaan lääketieteen kielessä genomitiedoksi. Sanomalehdissä tätä vierasperäistä termiä on näkynyt korvattavan suomenkielisellä sanalla perimätieto.

Perimätieto-sanan aiempi, vakiintunut merkitys on ’sukupolvelta toiselle suullisesti periytynyt tieto, perinne, traditio’. Perimätiedolla olisi siis nyt kaksi eri merkitystä. Yleensä tällaisesta monimerkityksisyydestä ei ole haittaa, koska tekstiyhteys ohjaa oikeaan tulkintaan. Perimätiedon tapauksessa väärinkäsityksiä voi kuitenkin tulla, sillä sekä ihmisen perimästä (genomista) että suullisesti periytyneestä tiedosta (perimätiedosta) voidaan puhua varsin samankaltaisissa yhteyksissä, jopa samassa tekstissä. Kaksi esimerkkiä:

1) Perimätieto johti tehokkaan antibiootin jäljille (otsikko, yle.fi)

Antibiootti-sana johdattaa ajatukset lääketieteeseen, mutta voiko ihmisen perimästä saatu tieto johdattaa uuden antibiootin löytymiseen? Tekstistä selviää, että siitä ei kuitenkaan ole kyse, vaan suullisesti periytyneestä kansanlääkintätiedosta. 

2) Suomi pyrkii perimätiedon huipulle (otsikko, HS)

– Pyrkiikö Suomi siis suullisesti periytyvän tiedon huipulle?  Ajatus on hämmästyttävä, mutta teksti selventää, että kyse onkin genomitiedosta ja biopankin perustamisesta. Saman tekstin mukaan ”Islannissa perimätiedon kokosi yksityinen yritys Decode” ja ”Suomessa perimätietoa on koottu julkisin varoin”. Näissäkin lauseissa perimätieto-sanan käyttö hämmentää, joskin tekstiyhteys osoittaa, että suullisen perinteen keruusta ei ole kyse.

Kun puhutaan ihmisen genomista, voidaan käyttää myös sen suomenkielistä vastinetta perimä. Sen sijaan genomitieto-sanan korvaaminen perimätiedolla voi aiheuttaa sekaannuksen ja joskus koomisenkin tulkinnan. Lääkäriseura Duodecimin lääketieteen sanastolautakunta keskusteli kokouksessaan elokuussa 2015 genomitieto- ja perimätieto-termeistä ja katsoi, että vierasperäisyydestään huolimatta genomitieto on yleiskieleenkin sopivin termi. Sen rinnalla voi käyttää tarpeen mukaan selittävää ilmausta, esimerkiksi ihmisen perimää koskeva tieto.

 




Kielikello 3/2015
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »