Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2015

Sari Maamies

Kysyttyä

Ykkösluokka ja kakkoslaatu

Kysymys: Miten kirjoitetaan numeroita käyttäen sanat ykkönen, kakkonen jne. esimerkiksi sellaisissa ilmauksissa kuin ykkösluokka, kakkoslaatu?

 

Vastaus: Suomen kielen oikeinkirjoituksessa ei ole vakiintunutta, yksiselitteistä tapaa merkitä numeroin substantiiveja ykkönen, kakkonen, kolmonen jne. Numeromerkit 1, 2, 3 jne. vastaavat ensisijaisesti lukusanoja yksi, kaksi, kolme jne. Pisteellisinä (1., 2., 3. jne.) samat numeromerkit vastaavat järjestyslukuja ensimmäinen, toinen, kolmas jne. Myös roomalaiset numerot I, II, III jne. vastaavat ensisijaisesti järjestyslukuja.

Ensisijainen suositus on, että sanat ykkönen, kakkonen, kolmonen jne. sekä niiden yhdyssanamuodot ykkös-, kakkos-, kolmos- jne. kirjoitetaan kirjaimin, esim. ykköskanava, kakkoslaatu, kolmostie.

Käytännössä on kuitenkin toisinaan tarve lyhentää tämäntyyppisiä yhdyssanoja ja käyttää numeromerkkejä.  Enemmän tai vähemmän mahdollisia merkintätapoja on useita.

Monesti toimiva kirjoitustapa on kääntää substantiivin ja numeron järjestys:  kanava 1, tyyppi 2, valtatie 3 jne. Tämä tapa on yksiselitteinen sekä helppo lukea ja kirjoittaa.

Toinen mahdollisuus on käyttää pisteellisiä järjestyslukuja, jolloin lukutapa on ensimmäisen, toisen jne.: 1. tason koulutus, 2. luokan postimerkki . Myös tämä on selvä ja ongelmaton merkintätapa.

Roomalaisetkin numerot sopisivat periaatteessa, mutta ne ovat käytännössä tällaisissa ilmauksissa harvinaisia: I tason koulutus, II luokan postimerkki. Sen sijaan roomalaisia numeroita käytetään vakiintuneesti mm. seuraavissa: III-olut, IV-olut, II-laatu. Tällöin tarvitaan yhdysmerkki, koska kyseessä on yhdyssana (kolmosolut, kakkoslaatu).

Joskus näkee käytettävän kirjoitustapaa 1-tason koulutus, 2-laadun tuote (vrt. III-olut); lukutapa on ykköstaso, kakkoslaatu jne. Tämän merkintätavan ongelmana voi olla merkityksen ja lukutavan kaksitulkintaisuus. Samalla tavalla merkitään nimittäin myös ilmauksia, joissa lukutapa on odotuksenmukainen yksi-, kaksi- jne.: esim. 1-vaihevirta, 2-tasolentokone, 3-vaihemoottori (luetaan: yksivaihevirta, kaksitasolentokone, kolmivaihemoottori; kirjaimin kirjoittaminen on näissäkin tapauksissa suositeltavin tapa).

Käytettäessä merkintää 1-taso, 2-laatu lukija joutuu siis ainakin teoriassa pysähtymään ilmauksen kohdalla ja miettimään tarkoitettua lukutapaa. Tapa on myös tyyliltään jossain määrin arkinen.

Jos siis halutaan lukutavaksi juuri ykkös-, kakkos- jne., on selvintä kirjoittaa sanat kirjaimin. Muut mahdollisuudet ovat seuraavat (sopivuus on harkittava tilanteen mukaan):

taso 1, tyyppi 2, vaihe 3
1. taso, 2. luokka, 3. vaihe (luetaan: ensimmäinen taso jne.)
II-laatu, III-olut  (tavallisesti vain vakiintuneissa ilmauksissa)
1-taso, 2-luokka, 3-vaihe (luetaan: ykköstaso jne., tyyli hiukan arkinen).

 

Lue lisää:

Kolehmainen, Taru 2005: Roomalaiset numerot substantiiveina. Suomen kielen lautakunnan suositus. – Kielikello 2/2005. 




Kielikello 2/2015
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Roomalaiset numerot substantiiveina (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »