Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2015

Erkki Lyytikäinen

Keskustelua

Mennäänkö kuopioitse vai sittenkin Kuopioitse?

Kielikellon 1/2015 kysymyspalstalla käsitellään erisnimikantaisia prolatiivimuotoja (Kuopioitse ’Kuopion kautta’, twitteritse tai Twitteritse ’Twitterin välityksellä’). Lehti suosittaa, että ainakin paikannimikantaiset johdokset kirjoitettaisiin isolla alkukirjaimella. Haluaisin vielä pohtia pienen alkukirjaimen mahdollisuutta, jopa ensisijaisuutta.

Prolatiivin asemasta suomen kielen taivutusjärjestelmässä on käyty keskustelua, kuten Sari Maamies vastauksessaan kertoo. Prolatiivilla on sijamuotomaisia piirteitä, mutta Iso suomen kielioppi (§ 385) on ottanut sen yksiselitteisen kannan, että prolatiivi ei ole sijamuoto vaan johdostyyppi. Näin ollen sitä voidaan nähdäkseni käsitellä kuten muitakin johdoksia myös alkukirjainkysymyksessä.

Tähän asti on ollut voimassa sääntö tai ainakin käytäntö, että 1) erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella kaikissa sijamuodoissa (Kuopiossa, Kuopiolle, Kuopioksi jne.) ja 2) erisnimikantaiset johdokset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella (kuopiolainen, kuopiomainen, kuopious, kuopioistaa jne.). Tämän säännön mukaisesti kirjoitetaan myös prolatiivijohdos kuopioitse pienellä alkukirjaimella. Samoin kirjoitetaan välineen tai keinon merkitystä kantava twitteritse ja facebookitse.

Kun alkukirjainpulma ratkaistaan vanhan säännön mukaan puhtaasti muodollisin perustein, säästyy paljon aikaa ja vaivaa: ei tarvitse pohtia kunkin yksittäisen tapauksen merkitystä, ei tarvitse päätellä, säilyykö erisnimen luonne vai ei, ei liioin tarvitse miettiä, onko kyse paikasta tai välineestä. Pelkkä muotoryhmä ratkaisee oikeinkirjoituksen, ja systeemin yksinkertaisuus säilyy. Tämä ratkaisu myötäilee perinteistä niukkaa linjaa ison alkukirjaimen käytössä.

 

Kirjoittaja on eläkkeellä Helsingin yliopiston suomen kielen amanuenssin toimesta.

 

Kommentti

Erkki Lyytikäisen esittämä periaate on selkeä. Sen ongelmana tavallisen kielenkäyttäjän kannalta kuitenkin on, että pitää tietää, miten prolatiivimuoto luokitellaan kieliopillisesti (substantiivi vai adverbijohdos). Se ei ole kielioppiin perehtymättömälle itsestään selvää, koska – kuten Iso suomen kielioppikin toteaa – substantiivikantaiset (i)tse-johdokset ovat taivutusmuotomaisia.

Loogista, kaikkiin tilanteisiin ongelmitta sopivaa sääntöä on tässäkin tapauksessa vaikea luoda. Varsinkin paikannimestä muodostetut prolatiivit hahmottuvat hyvin sijamuotomaisiksi, ja siksi iso alkukirjain tuntuu niissä monen mielestä ensisijaiselta, esim. Kuopioitse, Liisankaduitse, Stockmannitse. -(i)tse-johdoksia voi verrata -ittain-loppuisiin muotoihin, jotka ovat kiistatta johdoksia. Niitä muodostetaan joskus harvoin myös erisnimistä, esim. ”Valikoimat vaihtelevat Anttiloittain.” Tässäkin pienen alkukirjaimen käyttö tuntuisi oudolta. 

Sari Maamies

 

 




Kielikello 2/2015
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Twitteritse ja Tampereitse (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »