Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2015

Ulla Onkamo

Uutisia

FINNSAM Kotuksessa ‒ tunnelma lämmin kuin savupirtissä!

 

2_15_finnsam.jpg

Finnsam-konferenssin tunnelmaa. Kuva: Ulla Onkamo.

Perjantaina 13. päivä maaliskuuta Kotimaisten kielten keskuksen Kotus-sali täyttyi metsäsuomalaisten ja metsäsuomalaismurteen ystävistä, kun  FINNSAM eli Finnbygder i samverkan -verkosto kokoontui talvikonferenssiinsa. Kotukseen vieraat olivat saapuneet Ruotsista ja Norjasta.

Finnsamin puheenjohtaja ja konferenssin puuhanainen Maud Wedin kertoi aluksi organisaation toiminnasta. Kyseessä on vuonna 1992 perustettu metsäsuomalaisaktiivien verkosto, jonka tarkoituksena on edistää yhteistyötä, tapahtumien järjestämistä ja tutkimusta. Verkosto on avoin kaikille, joita kiinnostaa metsäsuomalaisten kieli ja kulttuuri. Finnsam järjestää joka vuosi konferensseja ja on mukana muun muassa metsäsuomalaisten kieltä, nimiä, kirjallisuutta ja rakennuksia koskevissa projekteissa.

Konferenssissa oli esillä monta vahvaa naista. Ensimmäisessä esitelmässä Sirkka Paikkala selvitti savolaista sukunimikäytäntöä ja metsäsuomalaisten sukunimien alkuperää.  Minna Nakari kertoi puolestaan, kuinka monella eri nimellä Kaisa Vilhuista – ”muinaistietouden aarreaitaksikin” kutsuttua värikästä metsäsuomalaisnaista – eri yhteyksissä kutsuttiin. Paula Andersson esitteli sanastustyötä Värmlannissa ja Tuula Eskeland Lyyli Kokkosen paikannimikeruuta Norjan metsäsuomalaisalueilla.

Mahtui mukaan toki miehiäkin. Jan Myhrvoldin esitelmä havainnollisti, miten DNA-sukututkimusta voidaan hyödyntää metsäsuomalaisten sukujen ja sukunimien tutkimuksessa. Metsäsuomalaisten jälkeläisillä geeniperimä on hämmästyttävän yhdenmukainen savolaismiesten perimän kanssa.

Esitelmistä jäi mieleen erityisesti Eskelandin ilmaan heittämä pallo: Ruotsin metsäsuomalaisalueiden paikannimistä puuttuu kokonaiskatsaus. Jäämme odottamaan, kuka ottaa kopin.

Finnsamilaisista huokui hyvä yhdessä tekemisen ja asioiden jakamisen tunnelma. Kotuksesta joukko lähti iltakävelylle Helsinkiin Carl Axel Gottlundin jalanjäljissä. Suomalainen Gottlund teki 1800-luvun alussa matkoja metsäsuomalaisten alueille ja toimi aktiivisesti heidän kielensä ja kulttuurinsa puolestapuhujana. Lauantaina konferenssiohjelmassa oli muun muassa Kansallismuseon näyttely Finnskogar – metsäsuomalaiset.

Metsäsuomalaisiksi kutsutaan 1500–1600-luvuilla Suomesta Keski-Skandinavian metsiin muuttaneita kaskenpolttajia ja heidän jälkeläisiään. Laajamittainen muuttoliike sai alkunsa 1570-luvulla, kun Kaarle-herttua halusi asuttaa erämaitaan ja lupasi suomalaisille uudisasukkaille verohelpotuksia. Ruotsiin lähdettiin erityisesti Rautalammin suurpitäjästä. 1800-luvun alussa metsäsuomalaisia on arveltu olleen noin 40 000. Keskeiseksi alueeksi muodostui Värmlanti, jonka pohjoisosissa metsäsuomalaisten kieli ja kulttuuri säilyi 1900-luvulle saakka.

 

Lue lisää:
www.finnsam.org

Jönsson-Korhola, Hannele & Lindgren, Anna-Riitta (toim.) 2003: Monena suomi maailmalla. Suomalaisperäisiä kielivähemmistöjä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

 




Kielikello 2/2015
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »