Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2015

Sari Maamies

Kysyttyä

Twitteritse ja Tampereitse

Kysymys: Kirjoitetaanko -itse-loppuiset sanat (kuten meritse, maitse) isolla vai pienellä alkukirjaimella, jos ne on muodostettu erisnimestä?

Vastaus: Maitse-, meritse-tyyppistä muotoa sanotaan prolatiiviksi. Kielentutkijat ovat keskustelleet siitä, voiko tätä muotoa pitää suomen kielen sijamuotona vai ei. Iso suomen kielioppi katsoo, että -itse-muodot ovat johdoksia, sanaluokaltaan adverbeja, eivät taivutusta, siis sijamuotoja (ks. scripta.kotus.fi/visk; § 385). Ne ilmaisevat toiminnan väylää tai reittiä, usein myös välinettä, keinoa tai tapaa, esim. maitse, vesitse, kiertoteitse, postitse, puhelimitse, sähköpostitse. Sama -itse-aines sisältyy myös sellaisiin (usein postpositiona esiintyviin) sanoihin  kuin alitse, ylitse, editse, lävitse jne.

-itse-johdin on jossain määrin produktiivinen, eli sen avulla luodaan  tarpeen mukaan uusia muodosteita, esim. internetitse, kännyköitse, videoitse; puhua runoitse.

Myös erisnimiin voi liittää -itse-lopun: Tampereitse, Kuopioitse. Tällaiset erisnimistä muodostetut prolatiivit ovat harvinaisia ja ehkä usein leikillisesti käytettyjä, mutta silti rakenteeltaan mahdollisia ja ymmärrettäviä.

Kun erisnimestä muodostetaan adjektiivi tai ominaisuudennimi johtimen avulla, esim. kuopiolainen, tamperelaisuus, sana kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.  Muodot Tampereitse, Kuopioitse eivät kuitenkaan ole adjektiiveja tai adjektiiviin perustuvia, vaan niiden merkitys on konkreettinen ’Tampereen, Kuopion kautta’. Tällaiset nimet säilyttävät selvän erisnimen luonteensa -itse-muodoissakin, joten iso alkukirjain on ensisijainen kirjoitustapa.

Hieman toisentyyppisiä ovat seuraavat:

Halusin avata vihdoin keskustelumme Twitteritse.
Olemme paikan päällä twitteritse niin Helsingissä kuin Kuopiossakin.
Kiitän myös niistä tuhansista paperitse, sähköpostitse, tekstiviestitse ja Facebookitse tulleista onnitteluviesteistä, joihin en ole ehtinyt vastata.
Kuulumisiani voi seurata nykyään myös facebookitse.
Minut saa parhaiten kiinni Wilmoitse tai sähköpostitse.
Otattehan opettajaan yhteyttä wilmoitse!

Sanat Facebook, Twitter ja Wilma (koulun ja kodin yhteydenpitoon tarkoitettu internetissä toimiva järjestelmä) kirjoitetaan mm. internetin keskusteluissa useimmiten isolla alkukirjaimella, eli ne hahmotetaan yleensä erisnimiksi. Niistä tehdyissä -itse-muodoissa taas näyttää käytettävän sekä isoa että pientä alkukirjainta. Erona Tampereitse-tyyppisiin muotoihin on se, että muoto Twitteritse ~ twitteritse ilmaisee välinettä tai keinoa, Tampereitse taas ilmaisee paikan, jonka kautta kuljetaan. Välineen ja keinon merkityspiirre jossain määrin etäännyttää ilmausta erisnimestä. Näissä tapauksissa molempia kirjoitustapoja –  esim. Twitteritse tai twitteritse – voidaan pitää hyväksyttävinä.

Prolatiivimuodot osoittavat, miten johtamisen ja taivuttamisen raja on joskus tulkinnanvarainen.




Kielikello 1/2015
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Mennäänkö kuopioitse vai sittenkin Kuopioitse? (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »